tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kesäkuu oli kätköilykuu

Kesäkuu kaikessa koleudessaan oli täydellinen kätköilykuukausi. Kässätyöt jäivät vähemmälle, kun tuntui, että kädet eivät nyt oikein kestä virkkaamista, ja kesken olevat työtkään eivät juuri nyt inspiroi. Antaa niiden nyt hautua ja odottaa aikaa parempaa. Vietetään laatuaikaa nyt kätköillen, kun hieman huonompi kesäsää on siihen harrastukseen parempi kuin oikein semmoinen oikein hyvä kesäsää.

Jossain vaiheessa tuli selailtua geokätköilyhaasteita ja silmiin sattui sellainen, jossa on tavoitteena kerätä kätköjä eri kunnista. Niinpä aloin pikku hiljaa kehitellä ajatusta matkasta, jolla saisi kerättyä haasteeseen sopivia purkkeja. Matka toteutui, ja siitä tulikin kunnon kätköilyreissu: parissa viikossa tuli käytyä noin 30 kunnassa ja logattua yli 80 kätköä. Matkalla tuli tutustuttua myös traileihin eli reitteihin, joille on ripoteltu kätköjä poikkeuksellisen tiheästi. Yksi trail kuljettiin autolla ja toinen kävellen. Se jälkimmäinen olikin huomattavasti mielekkäämpi, joten toivottavasti sellaisia tulee vastaan enemmänkin jatkossa. Se alunperin motivaattorina toiminut haaste on edelleen kesken, joten tehtävää riittää loppukesäksi sen parissa. Suomessa riittää niin hienoja paikkoja ja maisemia, että niissä kyllä kelpaa matkustella enemmänkin.

Kesäkuusta tuli kuitenkin meidän ennätyskuukautemme, kun kuukauden aikana tuli kerättyä 100 kätköä. Jotkut hakevat tuon määrän päivässä, mutta meille se on kova tulos kuukaudessakin. Suunnattoman monta kivaa hetkeä sai taas viettää harrastuksen parissa tässä kuussa.


Lumipalloheisipensas meinaa ratketa kukkien painosta

Pihalla ei ole juuri tullut vietettyä aikaa, kun on ollut niin koleaa. Totean sen siitä huolimatta, että lähes kaikki seuraamani bloggaajat valittavat tätä samaa asiaa. Eräänä iltana oli kuitenkin upea auringonlasku, ja pihassamme olevan lumipalloheiden kirkkaan valkoiset kukat ottivat vastaan auringon hehkun. Pensasparka huutaa armoa raskaiden kukkien painosta, mutta tiedän, että se tänäkin vuonna selviää siitä ja saa takaisin sille kuuluvan muotonsa, kun kukinta on ohi. Mutta ei mennä asioiden edelle. Nautitaan nyt kukintavaiheesta, kun vielä voidaan.

This month became the record month in geocaching, as the total number of geocaches logged this month is exactly 100 caches. Some people collect that in a day, but for us it is a big number even in a month. The weather has been perfect for geocaching, but not for spending a lot of time outdoors. It is a pity as one of the bushes in our yard is now full of flowers. The poor bush does not have its normal shape now, but it will recover when the short flowering phase is over.


torstai 11. kesäkuuta 2015

Antaa kesän tulla

Kesän kukkaistutukset on tänä vuonna tehty hieman tavallista myöhemmin, kun on ollut niin kylmää. Tänään sain kieputeltua ritilään mustasilmäsusannat, jotka ilahduttavat meitä kukkasillaan vuodesta toiseen. Muutkin "pakolliset" kasvit ovat jo purkeissa, joten antaa kesän tulla.

Omenapuissa on tänä vuonna valtaisan upea kukkaloisto, mutta pölyttäviä hyönteisiä ei näy missään. Syksyn sato on näillä näkymin hyvin pieni, mutta meidän puista omenoista on muutoinkin ollut enemmän iloa silmille kuin suille. Noita puiden kukkia voisi tuijotella loputtomiin ja tuoksutella niistä lähtevää aromia.

Omenapuu kukassaan 2015

Minulla oli viime viikolla mahdollisuus askarteluun, ja tavoistani poiketen tulin myös tarttuneeksi tilaisuuteen. Tarjolla oli vaikka minkälaisia kauniita malleja askarteltavaksi. Aikani niitä tuumattuani tartuin rautalankaan ja aloin muokata siitä sydämen mallista ovikoristetta. Muutama kuultava oranssin sävyinen helmikin tarttui sydämeen, jonka keskuksen koristeeksi tuli puurenkaita ja vielä muutama helmi. Sydämeen tuli kyllä ripustuskoukkukin, mutta kotona totesin, että se ei tarvitsekaan sellaista, joten se sai sitten lähteä.

Tää ois syrän ovikoristeeksi

Rautalangan vääntely oli niin kivaa, että seuraavaksi oli keksittävä työn alle jotain samasta materiaalista. Mietin kesää ja sen merkkejä. Ensimmäisenä tuli mieleen perhonen, joten siitä sitten vaan perhosta vääntelemään. Minulla oli kyllä paperikoristeisiin tarkoitettu malliperhonen, jota käytin "muottina", mutta suurimmaksi osaksi piti muoto ja taittelu säveltää oman taidon mukaan. Yllätin ihan itsenikin, kun perhosesta tuli minusta ihan kiva. Nyt se lentelee sopivasti tuulessa koristaen persiljapurkkia, jossa ei näy vielä taimenen alkuakaan. Retiisit ovat sentään komeasti pinnalla (takana) ja perhosen oikealla puolella on tämän vuoden amppelitomaattimme. Viime vuotinen oli niin satoisa, mutta samanlaista ei löytynyt tänä vuonna mistään. Kokeillaan sitten tämmöinen ihan eri maata oleva yksilö, josko siitä irtoisi iloa syksymmällä.

Kotipuutarhurin viritelmät


Itse tehty perhonen

Pihaan kaivattaisiin tosiaan niitä eläviäkin pölyttäjiä. Mansikankukkia on vaikka muille jakaa, mutta ei taida niistäkään olla pitkää iloa, jos ei mehiläisiä ja muita öttiäisiä ala pian ilmaantua. Mansikat olivat alun perin amppelimansikoita, mutta ne ovat vuosien varrella lisääntyneet niin runsaasti, että pääsivät viime syksynä penkkiin talvehtimaan pysyvästi. Olkoot siinä, kun penkille ei ole mitään tähdellisempääkään käyttöä.

Missä mehiläiset, mansikankukat (ja sammakko) odottavat

I had the chance to make decorative stuff for myself. What I came up with was a heart with a little bit of bling, bling. It is supposed to make the door look nicer. I also came up with a butterfly, which got even more bling, bling. Making this stuff was very nice. The yard is ready for the summer, but some bees would be needed to pollinate the strawberries and the apple trees. There is lots of flowers waiting for the little beasts.