Vuoden kässätapahtumien kohokohta 2/2

Edellisessä postauksessa kerroin, mitä kaikkea ihanaa näin marraskuussa Kädentaidot-messujen lankarintamalla. Tässä postauksessa keskityn siihen kaikkeen muuhun, joka ilahdutti ja inspiroi. Olin messuilla blogistipassilla, mutta muutoin postaukseen ei liity kaupallista yhteistyötä tai sponsorointia. On ollut hauska lukea muiden messupostauksia ja huomata, kuinka monipuolinen tarjonta onkaan ollut. Harvoin postauksista tulee vastaan samoja juttuja, joten niitä jaksaa lukea aina vaan.

sekäettä-neuleet

Messuille on aina tehty kivoja teemojen ympärille kerättyjä kollaaseja näytteilleasettajien töistä. Katselin hurmaantuneena "Musta tuntuu" -asetelmaa, jossa teemana oli selvästikin musta väri, mutta mukana oli myös kivoja harmaan sävyjä. Sieltä bongasin kivan näköisen neuleen, johon oli yhdistetty saman sävyinen huivi ja pipo. Hämmästys oli iso, kun löysin kyseisen tekijän osaston, joka raikasikin ihania värejä ja harmonisia raitoja. Kyseessä on ihanan värikkäät sekäettä-neuleet Lappeenrannasta. Värit toivat tosiaankin muutoin harmaaseen päivään. Kyselin, että miten trendit ovat muuttaneet neuleita vuosien varrella. Oli ilo todeta, että klassinen tyyli on pysynyt lähes samana vuodesta toiseen. Mitäpä sitä hyvää muuttamaan.

Kas, mitä ihanuuksia

Toinen "Musta tuntuu" kollaasista silmiin pistänyt tuote oli Kas! Design:n sormikas, jossa oli huovutettu päälliosa. Kun on itse ihastunut huovuttamiseen, silmät hakevat töiden joukosta ne tuotteet, joissa on käytetty samaa tekniikkaa. Osastolla vastassa oli värejä, mutta jälleen harmonisia sellaisia. Tuotteissa oli kivoja huovutettuja koruja, jotka saivat nekin hymyn huulille.

Sormellisia, sormettomia ja vanttuita

Yksi osasto piti oikein varta vasten hakea, kun se oli jäänyt mieleen jo edellisvuodesta. Se oli fiskarsilainen SeriMeri, joka tekee yksilöllisistä silkkipainotekniikalla tehdyistä kankaista erilaisia laukkuja ja kännykkäpusseja. Kuosit jäivät mieleen jo viime vuoden messuilta ja tänä vuonna esillä oli uusi kuosi: lankakerämalli. No, arvatkaas tuliko siinä tuotteita ihaillessa ja jutustellessa otettua kuvaa tuotteista. No ei. Täytynee lähteä käymään Fiskarsissa kameran kanssa.

Upeita luonnonkoruja

Yksi vuoden upeimmista jutuista, mitä tuli nähtyä, oli luonnonmateriaaleista (mm. marjoista) tehdyt sLotta® korut. Niiden väriskaala oli aivan uskomaton. Ensimmäinen ohimarssi meni ihan tuotteita kummastellessa ja ihastellessa, mutta niitä piti mennä katsomaan vielä toinenkin kerta kamera ojossa, kun häkellys korujen kauneudesta oli ensin sekoittanut pasmat. Vaikka olen tosi huono koruihminen, niin nyt jäi jokin kolkuttamaan omaan taustamuistiin, että jos korun joskus hankin, niin tuollainen sen olla pitää.

Kaiken kaikkiaan messujen anti oli hyvä. Harmitti, kun oma kunto oli hieman heikko aiemmin samalla viikolla tehdyn toimenpiteen jälkeen. Olisin varmaankin viettänyt messuilla vielä enemmän aikaa, jos ei tuo harmillinen juttu olisi ollut painamassa messuenergiaa tarkoitettua alhaisemmalle tasolle. Mutta onpa taas jotain, mitä odottaa ensi vuonnakin. Minusta on niin ihanaa, kun otin lähtökohdaksi sen, että en hae messuilta mitään tiettyä, vaan ihastelen vain sitä, mitä vastaan tulee. Silloin on niin paljon rennompaa kulkea osastoilla ja tarttua juuri siihen, mikä näyttää hyvältä.

Jokaisella messureissulla oppii niin paljon. Tällä reissulla opin mm. sen, että Tampereella Finlaysonin alueella sijaitseva SPR:n vapaaehtoistoiminnan keskus Tampuri on paitsi Puikonpyörittäjien viikottaisten tapaamisten paikka myös käsitöiden myyntipaikka jokaisena arkipäivänä. Jos haluat tehdä hyvää, voit vaikka käväistä siellä jouluostoksilla.


I enjoyed my visit at the Finnish Craft and Design Fair. Here I present some exhibitors showing interesting Finnish handicraft products.