Ei olisi uskonut vielä vuosi sitten, että meikäläinen intoutuu lukemaan kotimaista rikoskirjallisuutta oikein toden teolla. Mutta käsiin osui jostain syystä Seppo Jokisen Koskinen ja siimamies ja se oli sitten menoa se. Kerta toisensa jälkeen tuli poimittua aina seuraava komisario Koskisesta kertova dekkari. Kai siinä veti puoleensa tarinoiden sijoittuminen Tampereelle, ja juonenkäänteiden osuminen tuttuihin paikkoihin.
Noin vuoden aikana tuli kahlattua läpi toistaiseksi julkaistu sarja eli
Noin vuoden aikana tuli kahlattua läpi toistaiseksi julkaistu sarja eli
- Koskinen ja siimamies
- Koskinen ja raadonsyöjä
- Koskinen ja pudotuspeli
- Koskinen ja taikashow
- Koskinen ja kreikkalainen kolmio
- Hukan enkelit
- Piripolkka
- Vilpittömässä mielessä
- Suurta pahaa
- Sana sanaa vastaan
- Lyöty mies
- Räätälöity ratkaisu
- Ajomies
- Hervantalainen
- Vihan sukua
- Mustat sydämet
No, yksi uusi kirja on ehtinyt jo luku-urakan aikana ilmestyä, joten jossain vaiheessa pitänee ottaa sekin työn alle. Kirjan päähenkilö, keski-ikäinen poliisimies on ihanan inhimillinen otus omine virheineen ja vaikeuksineen. Ei mitään sankariainesta siis. Suhde naisiin on hieman kivikkoinen, mutta ihan kauheisiin ylilyönteihin ei olla toistaiseksi sorruttu tällä saralla. Suhde työkavereihin on ihanan mutkaton, ja kuvaus poliisien lojaalisuudesta toisiaan kohtaan ihailtavaa.
Ihan kaikki kirjat eivät sijoitu kotisuomeen, mutta nekin menettelevät, vaikka Koskinen sijoittaminen ulkomaille ei suju ihan ongelmitta. Alkusarjan kirjat juurruttavat kaverin vain niin tiivisti Manseen, että muut ympäristöt tuntuvat oikeasti vierailta. Kreikka vielä menettelee (Kreikkalainen kolmio), mutta vierailu Australiassa (Mustat sydämet) jotenkin ontuu.
Kirjat ovat helppoa luettavaa. Tekstin arkirealismi on osuvaa, mutta samalla hieman koskettavaa. Voisihan sitä omaksi ilokseen lukea jotain hieman enemmän romantisoituakin tekstiä, mutta sen verran hyvin on ilmeisesti viihdytty tämänkin parissa, että aina on pitänyt laittaa seuraava kirja varaukseen, kun edellinen on luettu. Niin hyvin tuntuvat kiertävän sarjan vanhemmatkin teokset kirjastosta lainaan, että välillä piti hetki odottaakin ennen kuin seuraavan kirjan sai käsiinsä. Nyt odottaa vain viimeisin teos sopivaa lukuhetkeä.
I have suprised myself by reading some finnish detective stories by Seppo Jokinen. He writes about policeofficer called Koskinen from Tampere. This middle aged man has some private problems of his own, but succeeds in solving the crimes taking place in Tampere and elsewhere. He gets to perform his skills abroad in a couple of books, but mainly the plots are situated in the same city.