torstai 18. tammikuuta 2018

Enää 10 kuukautta messuihin

Tällä kertaa piti viivästyttää Suomen Kädentaidot -messujen raportointia joulun jälkeen, kun muutoin selostukseni olisi voinut paljastaa jotain joululahjoja liian aikaisin. Aika monta näytteilleasettaja oli bongattu jo etukäteen pakolliseksi vierailukohteeksi, mutta yksi odotetuimmista oli Satu-Lotta Peltolan luonnonmateriaaleista tekemät korut. Olin nähnyt korut ensimmäistä kertaa edellisillä messuilla vuotta aiemmin, ja ne valloittivat niin, että kävin niitä ihmettelemässä useita kertoja messuvierailun aikana. Olin myös etsinyt koruja netistä messujen jälkeen, mutta en ollut löytänyt. Annoin tästä Satu-Lotalle palautettakin, kun itseäni niin harmittaa, kun monien kiinnostavien tuotteiden nettinäkyvyys on Suomessa hieman niin tai näin. Mutta nyt ainakin pääsin taas ihastelemaan näitä taideteoksia.




Messujen parasta antia ovat myös monipuoliset näyttelyt, jotka ovat aina hyvin inspiroivia. Tällä kertaa niin Suomen kauneimmat kukkapatalaput, eri tekniikoin tehdyt Suomen liput sekä vuoden uutuustuotteet  jäivät mieleen. Uutuustuotteissa oli kivoja innovaatioita heijastimiin: kauniita kirjailuja ja tuotteita koirien taluttimiin. Kukkapatalappujen kirjo oli suorastaan hengästyttävä, ja näyttelyyn oli ripustettu koko sateenkaarillinen näitä arjen sankareita.




Messuihin kuuluvat myös monet tunnustukset, joista tarkimmin tuli tutustuttua Vuoden Artesaaniin. Tällä kertaa messuilla tittelin sai tamperelainen Antti Korpi, joka esitteli yksilöllisesti 3D-tulostettuja puukonkahvoja. Antin innovaation tuloksena jokaisella on mahdollisuus saada juuri omaan käteen sopivaksi muotoillun kahvan, johon jatkossa voi valita erilaisia teriä käyttötarkoituksen mukaan. Meillä oli ilo tavata koko Antin perhe messupuuhissa, joten terveisiä koko poppoolle.





Vaikka en itse kuulukaan kohderyhmään, niin lapsille tehdyt tuotteet ja toinen toistaan värikkäämmät esittelypisteet ovat ilo silmälle. Jäin pitkään tuijottelemaan lapsille tehtyjä Vinkee-heijastinliivejä (ovat muuten CE-merkittyjä) ja mietin, että miksei meille aikuisille tehdä mitään yhtä hauskoja tuotteita. Minä ainakin haluan keltaisen heijastinliivin, jossa rintamuksessa on iso jellona! Ehkä pitää taas ensi kerralla mennä antamaan asiakaspalautetta messuille. Eihän messuihin ole enää kuin noin 10 kuukautta.




Kuulin taas paljon puhetta siitä, kuinka messuille ei haluta mennä, kun siellä on niin ruuhkaista. Ainakin lauantain osalta puheet eivät ole turhia, mutta sunnuntaina oli varsinkin loppuajasta paljon väljempää. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ratkaistaan positiivinen ongelma siitä, kuinka monet haluavat kyseiset messut nähdä. On ikävää, että messuja moititaan ruuhkaiseksi tai sanotaan, että osa ostoksista jäi tekemättä, kun väkeä oli vain liikaa. Se väsyttää niin näytteilleasettajat kuin vieraatkin. Saapa nähdä, minkä kortin messujärjestäjät vetävät takataskustaan, että tämä ongelma poistuisi ja messukokemus olisi miellyttävämpi kaikille.

Kävin messuilla blogistipassilla, mutta muutoin kyse ei ole kaupallisesta yhteistyöstä.


Once again I visited Finnish Craft and Design fair in Tampere, Finland. It is a huge fair with loads of interesting products. This year I was once again fascinated by beautiful jewelry made of natural materials by Satu-Lotta Peltola. Every year the fair has some displays like Finnish flags made in every crafty material and tehnique you can think of. This year the display of flower potholders was awesome. Like a little rainbow made of potholders. Every year some craftsmen get a special acknowledgment and this year one of the most interesting one was the Artisan of the Year award given to Antti Korpi, who produces unique 3D-printed knifes, which are designed for each hand individually. Each year the products for children are always the most colorful. But why the kids always get the best stuff - it is so unfair. I would love to have a bright yellow vest with a huge lion (safety reflector) in it!