keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kaikki väärin, mutta niin oikein

Saako jännittää, jos pesukoneessa on huopumassa jotain, mitä on suunnitellut pitkän aikaa? Saako istua pesukoneen edessä ja koittaa tuijottaa vaahtokasan läpi, mitä siellä tapahtuu? No, ei saa. Mutta kun ei pysty oikein tekemään mitään muutakaan, niin pitää sitten keksiä jotakin intensiivistä ajankulua. Sellaiseksi käy oikein hyvin blogin päivitys, jota on ollut kesäaikaan tosi hankalaa saada aikaiseksi, kun on ollut niin paljon muutakin kivaa tekemistä. Mutta jos vaikka nyt ryhtyisi tähän puuhaan. Vielä puolisen tuntia, niin saan kaivaa tekeleeni pesukoneesta. (Onkohan se ihan vain yksi mytty vai syntyikö jotain kaunista?). Nyt pitää vielä hetki keskittyä johonkin muuhun...


Kivoja värivaihteluita ihan langan puolesta


Aloitin toukokuussa tekemään itselleni kesäpaitaa vaaleanvihreästä langasta. Tämä työ meni siis "pieleen" itse asiassa jo yli vuosi sitten, kun ostin lanka-alesta tämän langan, joka kutsui minua vastustamattomasti. Langassa oli kivoja värivaihteluita ja seassa oli myös mukavaa kiiltoa. Juuri tässä eräänä päivänä mieheni katseli, kun sovitin keskeneräistä paitaa päälleni, ja sanoi, että eipä olisi uskonut. Hän ei olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että laitan päälleni jotain vihreää ja että teen itselleni paidan. Mutta niinpä vaan teen nämä molemmat yllättävät asiat, vaikkakin vaikeimman kautta.


Kesän vihreää väriä

Langat marinoituivat kaapissa kauan, kun etsiskelin niille sopivaa mallia. Kun näin kaarrokepuseron mallin Dropsin ohjeistossa, niin ajattelin, että siinä se on. Siitä en mennyt kauankaan, kun työ oli jo puikoilla. Mutta eihän se niin yksinkertaista ollut. Malli ja lanka eivät sopineet yhtään yhteen, kun kaarroke tuntui raskaalta ja kaula-aukko venyvältä. Taisin tehdä työn kolme kertaa ja kerran jo kainaloihin asti, kun totesin, että on aloitettava alusta ja toisenlaisella mallilla.


Kuudes kerta toden sanoo


Sen olin kuitenkin päättänyt, että teen puseron ylhäältä alas, jotta saan käytettyä langan mahdollisimman tarkkaan. Sitten löysin TinCanKnit:s mallin Flax (ilmaisohje Ravelry:ssä), jota päätin soveltaa puseron teossa. Soveltamiseksi se menikin ja kokeiluksi. Vasta kolmas versio tämänkin puseron kaarrokkeista pääsi läpi läpäisyseulan. Mutta loppu sujui kuin tanssia vaan. Hihojen kavennuksen olisin voinut aloittaa hieman myöhemmin, mutta mieluummin näin päin kuin löpsöt ranteet. Selän puolen helmasta tehtiin pidempi kuin etuosasta. Etu- ja takakappaleisiin tein satunnaisesti nurjia kerroksen pätkiä, jotta paidan pintaan saatiin vielä enemmän eloa. Paidasta tuli vieläkin ihanampi lötkö tekele kuin mitä osasin toivoa. Paidan viskoosi tekee materiaaliin sekä hyviä että huonoja puolia. Jännityksellä odotan, millaiseksi tämä paita menee pesussa. Pitäisi nimittäin pestä käsin. Se ei tule meidän perheessä onnistumaan, joten tämäkin voi mennä vain pieleen.


Kesäpusero itselle
Lanka: Marks&Kattens Trio: (58% viskoosi, 42% puuvilla)
Menekki: 550g
Puikot: 4,0-5,0 mm
Ohje: Flax by TinCanKnits soveltaen
Tehty: touko-elokuussa 2016

Langasta tuli värkättyä myös lierihattu (menekki 100g), joka lähti omille teilleen ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvaa. Ehkä se on tarttunut jonkun filmille, että pääsisi näyttäytymään täälläkin.

(Toim. huom. Tätä paitaa on tullut pidettyä todella paljon. Jos tätä lankaa vielä saisi, niin ostaisin ilman muuta.)


Applying the instruction of Flax by TinCanKnits I managed to finish a summer sweater for myself. I had exactly 650 grams of yarn and it became one enjoyable sweater and a slouch hat for my mother. It all sounds so easy, but I had to restart the sweater six times before I was happy with the neckline. Do I need to say that this was a seamless top-down pattern and worked fine for my needs with some small little changes that I did to make the sweater exactly like I wanted it to be. And I like it!