Tulinen myrskylintu

Jatketaan taas vuoden 2019 neuleiden esittelyä, kun ovat vähän viivästyneet...

Neuleystävät ovat ihania. Eräältä ystävältä sain merino-silkkisekoitelankaa, jonka väri vaan oli niin makea, että minua poltteli tehdä langasta jotain itselleni. Lanka oli kartiolla, joten en ihan tarkkaan tiennyt, paljonko sitä oli ja millaiseen työhön se riittäisi. Koitin kuitenkin laskeskella metrejä, mutta se arviointi taisi mennä metsään. Sain tulokseksi, että lanka olisi noin sporttia, mutta se taitaa olla kuitenkin paksua DK:ta. Motivaatio langan muuttamiseen huiviksi tuli Tour de Shawl -yhteisneulonnasta.

Malliksi valikoitui Ulla-nettineulelehdessä julkaistu Myrskylintu. Olin jo tehnyt lace-langasta saman ohjeen kertaalleen.  Ohuella langalla malliin piti neuloa tuplamäärä rivejä, jotta siitä tuli riittävän suuri. Vähän samoin meinasi käydä tämän paksunkin langan kanssa, joten jatkoin reunaa paljon ohjetta pidemmälle. Vaikka malli on kiva, niin minun käsialallani tarvitsen siihen paljon suuremmat puikot.

Vaikka lanka oli hieman omalaatuista, tykkäsin lopputuloksesta niin paljon, että käytin huivia isännän synttäreillä, joilla minulla oli päällä oranssi silkkinen mekko. Oikein hyvän asun muodostivat mekko ja tämä pirteä huivi. Jos voisi juhlia vappua, niin huivi olisi oikein hyvä myös siihen tarkoitukseen. Voisin jatkossa harkita Myrskylinnun tekemistä vielä kertaalleen, koska pidän ohjeesta kovasti.

Knitting friends are just the best. I got merino-silk yarn from a knitting friend. I made my second Myrskylintu-shawl with that yarn. I had some difficulties to figure out the weight of the yarn and I estimated it to be much thinner than it is. But I like the shawl so much that I wore it to my husband's birthday celebration last year. If we could celebrate 1st of May, this would be a great accessory for that party also. It may even be that this is not my last Myrskylintu. I find this pattern, which has been published in a Finnish knitting web-magazine Ulla, very addictive. 

Ei todellakaan mikään myrskylintu

Edellinen postaamani huivi meni ylioppilaslahjaksi ja RUKin kurssijuhlaan, mutta tämä huivi tuli niinkin arvokkaaseen juhlaan kuin 80-vuotislahjaksi. Se on sen verran kova virstanpylväs, että piti oikein hetki miettiä, millaisen huivin sitä tekisi.

Mulla on ollut pitkään jonossa Myrskylintu, joka on julkaistu Ullassa (2/12). Huivi on ihanasti epäsymmetrinen ja kivan mallinen. Tämä tuntui sopivan tarkoitukseen oikein mukavasti, joten valinta oli helppo. Huivin tehdään pitsilangasta ja ohjeessa oli käytetty alpakka-merinosekoitetta. Minulla lanka oli kyllä pitsivahvuista, mutta silkkisekoitetta. Tästäpä saattoi johtua ainoa ongelmani huivin neulomisessa. Ja ehkä vähän siitäkin, että mallitilkku jäi taas kerran tekemättä. 

Huiviin oli suositeltu 3 millin puikot, mutta käytin lopulta 4,0 mm cubicseja, jotka vastaavat noin 3,5 mm pyöreitä puikkoja. Tiheys ei silti tainnut olla sinne päinkään, ja hyvin nopeasti huomasin, että minun pitää tehdä hurjasti enemmän kerroksia, jotta saan huivista halutun kokoisen. Silkkiä sisältävä lanka kun ei tuntunut joustavankaan paljoa, joten tiesin, että pingotus ei toisi suurta muutosta kokoon. Kun reunapitsi piti saada sopimaan muuhun kuvioon, niin Exceliä tuli pyöritettyä eräätkin kerrat. Loppujen lopuksi piti tehdä yli kaksinkertaisesti se määrä kerroksia, mitä ohjeeseen oli kirjoitettu (196 vs. 116). Onneksi skaalaaminen ei sinänsä ollut tässä mallissa mikään ongelma, mutta paljon pidempäänhän tikuttamisessa meni kuin mitä olin ajatellut.

Huivilla osallistuin Hetkiä Heimolasta -podcastin Ulla-KALiin. Malli on onneksi niin ihana, että se tulee tehtyä varmasti uudelleenkin. Vaikka huivin nimi on Myrskylintu, neulontakokemus oli nimestä huolimatta varsin seesteinen ja ihana. Minulla on jo yksi paksumpi lanka varastossa odottamassa vuoroaan tulla täksi huiviksi. Saapa nähdä, miten saan sen kanssa tiheydet täsmäämään.

Seesteinen myrskylintu

Lanka: Drops Lace

Menekki: 123 g

Puikot: 4,0 mm cubics

Ohje: Myrskylintu

Tehty: 03.-29.06.2018

Time to make a 80th birthday present to my aunt. This is such a special milestone that it requires a special gift. In my mind Myrskylintu with a silky yarn qualifies for this special occasion. I noticed very quickly that my gauge was way off. So some math was required to continue the edge lace as designed. Ultimately I made almost double the rows (196 vs. 116) than what the pattern asks for. But nevertheless I love the end result and I am going to have another Myrskylintu adventure soon with a thicker yarn this time.