Helmipöllöjä juhannusyöhön

"Helmipöllön pituus on 22–27 cm. Selkäpuoli on ruskea ja valkotäpläinen. Rintapuolelta se on vaalea ja rinnassa on epäselvärajaisesti ruskeita laikkuja. Pää on iso, silmät ovat keskikokoiset ja keltaiset. Nuoret linnut ovat suurimmaksi osaksi ruskeita, mutta naamassa niillä on vaihtelevasti valkoista. Täysikasvuisen linnun paino on noin 120–200 grammaa. Helmipöllön lentotapa on suora ja voimakas." Lähde: Wikipedia


No, minkäs sille tekee, että tykkää pöllöistä. Kun helmikuun "Tour de Sweater" -haasteeksi tuli helmet, oli siinä riittävästi inspiraatiota alkaa tehdä tehdä helmipöllö-paitaa. Muut tekivät haasteessa herkkiä paituleita pienillä helmillä, mutta minä päätin askarrella reilun kokoisilla puuhelmillä. Ukkokin pääsi hommiin, kun pöllöjen silmiksi tulleet helmet piti maalata harmaaksi. Ensin helmet pujoteltiin grillitikkuihin ja sitten vain spraymaalia päälle.

Helmipöllöjä
Lanka: Novita Jussi ja Drops Brushed Alpaca Silk
Menekki: 565g
Puikot: 7,0 mm pyöreä
Ohje: owls
Tehty: 10.-28.02.2018

Tämä paita oli työlistalla, vaikka se tehdäänkin alhaalta ylöspäin. Olin koittanut aiemmin hölmöyksissäni käyttää paidan ohjetta ilman pöllöjä tehtävään paitaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Suunnittelija on tietysti fiksusti hyödyntänyt pöllömallista syntyvän muutoksen neulepintaan, joten ilman pöllöjä paidan yläosaan tulee tietysti lurppa, ruma kaarroke. Pöllö, mikä pöllö, kun pitää alkaa itse soveltaa.

Pöllöpuseron lanka oli pitkään etsinnässä, mutta sitten vähän sattuman kautta törmäsin Novita Jussi -lankaan, joka on tehty Nallen ja 7 Veljestä -langan karstalangasta. Jussin värisävyt taitavat olla ainutkertaisia, joten jos löytää itseään miellyttävän värin, kannattaa sitä hankkia heti tarvittava satsi. Minulla on kyseistä lankaa sitä ruskeana, vihreänä ja punaisena, jotka kaikki värit ovat ihanasti meleerattuja. Harmi, ettei langoissa käytetä laajemminkin tällaista värivaihtelua. Ruskea lankakin oli tarkemmassa tarkastelussa sekoitus harmaata, ruskeaa ja viininpunaista. Aika makoisaa siis. Siihen kun laittoi rinnalle vielä Brushed Alpaca Silk -langan, pinnasta tuli juuri sopivasti pörröinen ja liukas.

Owls-ohjeeseen sisältyy vartalonmuotoiluja, mutta ainakaan minun tiheydellä niistä ei syntynyt muuta kuin inhottava pussi aivan väärään kohtaa selkää. Aina ne suunnittelijan ratkaisut eivät sovi kaikille. Koitin tehdä muotoilut uudelleenkin, mutta kun sekään ei onnistunut, tein paidan reilusti suoraksi pötköksi aina siihen saakka, että levensin torsoa hieman kainaloiden alla. Se oli tällä kertaa ihan oikea muokkaus, koska neule on nyt minulle juuri sopivan kokoinen. Paita on osoittautunut varsin muhkeaksi ja lämpöiseksi kaveriksi. Melkein tässä odottaa syksyä, että saisi pukea sen päälleen. Tai enemmän odotan ehkä sitä pukemista kuin sitä syksyä.

En tiedä, miksi, mutta talvella tätä tehdessä oli mielessä, että tästä voisi tulla sopiva juhannuspaita Suomen suveen. Saattaapi olla, että tuli tehtyä täydellinen pusero juhannusyön.


This is owsl-sweater by Kate Davies. My sweater is made from combination of Novita Jussi and Drops Brushed Alpaca Silk. And some wooden beans painted by my Darling. The yoke with the owls is very nice, but the shaping in the back did not fit me at all. So I ignored it and made the torso without them. I almost wait for the autumn to wear this. In fact I am looking forward to the wearing part, not the autumn part. Or maybe this sweater is just perfect for the Finnish Midsummer celebration, which may offer anything from hail to snow. We'll see, if that is the case this year. 

Sinä olet aurinko

Viime talvena minulla oli niin vahva neulemotivaatio, että edes blogin päivittäminen ei juurikaan keskeyttänyt puikkojen heiluttamista. Näin ollen talvelta on vielä raportoimatta kaikenlaisia valmistuneita neuleita. Kun kävin läpi, mitä kaikkea on tullut tehtyä, huomasin, että suuren buustin mun neulomiseen ovat saaneet aikaan erilaiset neulepodcacstit ja yhteisneulonnat eli KALit (knit-along). Tämänkin postauksen paituli oli osa Tour de Sweater KALia, jonka järjestivät nuoret taitajat Hippusia, Kerppa ja mewii. Ajattelinkin, että jatkossa täytyy nostaa paremmin esiin eri KALit ja podcastit, koska saan niistä niin paljon oppia, intoa ja energiaa.

Tässä neuleessa käytin uudelleen hyväksi havaittua Flax-ohjetta, josta olen jo raportoinut kaksi aiemmin tehtyä paitaa (kesäpaita ja metsäpaita). Nyt lähdin kokeilemaan, miten malli sopisi puuvilla-merinoon, jota kuulosti mielenkiintoiselta materiaalilta. Ja hyvältähän se tuntui. Merino on yleensä minuun makuuni liian lörppöä ja löysää, mutta puuvillan kanssa siitä tuli varsin napakan, mutta pehmeän oloinen neulos. Flaxista on kovaa kyytiä tulossa minulle luotto-ohje, johon kallistun kerta toisensa jälkeen.

Ohjeet tiheydet eivät olleet langalle kohdallaan, mutta pieni määrä matematiikkaa on ihan ok, kun muistaa vain dokumentoida prosessin riittävän tarkkaan. Taisinpa saada tästä prosessista kylkiäisenä reseptin aran-vahvuisesta ohjeesta DK-vahvuiseen lankaan. Mitään mallitilkkuja en tietenkään tee, vaan menen 'mutu':lla ja sillä periaatteella, että kyllä hyvä vaate jonkun omistajan joskus löytää. On tosi kiva, kun alkaa tuntea käsialansa sen verran hyvin, että tietää, mihin päin ja paljonko puikkokokoa täytyy muuttaa, että tulisi noin suurin piirtein tarkoitettu tiheys ja toivottu lopputulos. Minun tapauksessani tämä tarkoittaa aina isompaa puikkokokoa, vaikkakin merinon kanssa minun tulee olla tarkempana, kun en välttämättä pidä sen löysästä rakenteesta.

Minulla oli tähtäimessä kesäpusero, mutta osaamattomuus raitojen leveyden arvioinnin kanssa venytti paidan tunikamittaan, kun halusin raitojen menevän vartalo-osassa tietyllä tavalla. Ja mikä mukava kömmähdys tuo olikaan! Pehmeä ja joustava tunika on tullut vedettyä päälle jo monet kerrat, kun se on mitä sopivin vaate monenlaiseen säähän. Tarvittaessa sitä voi käyttää minimekkona, jos vain ympäristö on riittävän vapaamielinen.

Sinä olet aurinko
Lanka: Drops Cotton Merino
Menekki: 575g
Puikot: 4,0-4,5 mm cubics
Ohje: Flax by TinCanKnits soveltaen
Tehty: 02.-31.01.2018

You are my sunshine. That's the name of this tunic, which was inspired by three Finnish podcasters, who arranged a knit-along called "Tour de Sweater" during last winter. This and so many other knit-alongs have boosted my knitting motivation to another level and thus I should embrace these wonderful enablers. This time I used Flax-pattern again, which I have used in two other patterns before (summer sweater and forest sweater). This pattern is becoming one of my all time favorites as it is so versatile and easy to modify. I was also very pleased with the cotton merino yarn, which I used for the tunic. It has structure, but it is also soft and warm. What a pleasant garment for all kinds of weather. 

Lempipaita - tai ainakin melkein

Viime vuoden lokakuusta lähtien olen ollut mukana Tour de Sweater -haasteessa, jossa tavoitteena oli neuloa vähintään yksi paita kuukaudessa ja mahdollisimman paljon metrejä. Tour päättyi maaliskuun lopussa, ja ihmeekseni sain todeta, että pääsin tähän tavoitteeseen. Hups. Kerron jatkossa vielä tarkemmin tästä kokonaisuudesta, mutta esittelen tässä vaiheessa Tourin viimeisen paitani, josta tuli heti ehdoton suosikkini.

Forestress's Flax

Langat: Louhittaren Luola Tuulen Tytär

Menekki: 367g

Puikot: 3,0-3,5mm

Ohje: Flax

Tehty: maaliskuussa 2018

Olin tehnyt Tourille strategisen suunnitelman jo syksyllä ja päättänyt, mitä malleja ja mitä lankaa tulen käyttämään. Jätin tarkoituksella viimeiseksi langaksi ihanan Louhittaren Luolan Tuulen Tytär -langan, joka on 100% merinoa. Langan kierre on ihanan tiivis, joten se on aivan jotain muuta kuin monet höttömerinot. Lanka on ns. fingering-vahvuutta, joten siinä on 400 metriä 100 grammassa.

Halusin tehdä metsäisen paidan, joka muistuittaisi minua edellisvuonna tehdystä upeasta geokätköilymatkasta Kiilopäälle. Lankojen värjääjä auttoi minua valitsemaan sopivat metsäiset värit siten, että lankojen kontrasti ei olisi keskenään liian suuri, vaan paidan tummuusaste olisi kauttaaltaan suurin piirtein samanlainen. Väreiksi valikoituivat Kelo ja Kallio, jotka molemmat kelpuuttaisin tuleviinkin projekteihin mennen tullen.

Paidan malliksi tuli peruspaita Flax, jonka saa ilmaisohjeena Ravelrystä. Flax-ohjeessa on paljon kokoja lapsukaisista isoihin aikuisiin, joten kaikille löytyy varmasti sopiva koko. Siitä on olemassa versiot myös kahdelle eri paksuiselle langalle, mikä lisää mallin käytettävyytta moniin projekteihin. Ohjeen ja Ravelryn kieli on englanti, mutta tähän onkin nyt saatu apua eri suunnilta. Ravelryssä on meneillään suomentamisprojekti, joten sivustoa voi käyttää jo, vaikkei englantia osaisikaan.  Vaikka Flax löytyy vain englanniksi, suomalainen videopodcast Villapesuohjelma on tehnyt mallista suomenkieliset ohjevideot, joissa saa apua malliin, kieleen ja modifikaatioihin. Kyseisten jaksojen nimissä on sana "villapesuflax". Nyt ei tarvitse kielitaidottomankaan olla neulomatta tätä pätevää ohjetta!

Paidasta tuli juuri semmoinen pehmoinen ja rento vaate, jollaisen olin halunnut tehdä. Koska halusin, että myös projekti on rento, en halunnut raidoittaa käsinvärjättyjä lankoja. Siitä olikin seurauksena, että värit hieman läikittyivät, mutta se vaan lisää paidan lumoa. Kuvissa vaate on vielä kastelematta, joten käsiala tasoittuu varmaan vielä. Mutta minulle tämä menee näinkin. Näitä täytyy saada lisää!

PS. Lankojen läikittyminen alkoi häiritä minua enemmän ja enemmän, joten paita meni purkuun. Paita oli minusta myös hieman liian iso, joten otetaan uusiksi. Aloin neuloa lankoja samalla mallilla puseroksi uudelleen vasta toukokuussa 2020, mutta se onkin toinen tarina.

Since last October I have been busy with the Tour de Sweater -challenge, which was organized by three Finnish vloggers. I will tell about this challenge in more detail in the coming posts, but right now I want to present my latest achievement, which is a fingering weight sweater. This sweater was my last finished object in the Tour. It is made of Louhittaren Luola's (Knitlobs Lair) lovely 100% merino yarn called Tuulen Tytär. The colours (Kelo ja Kallio) remind me of a wonderful geocaching trip to Kiilopää, Lapland. This is now my ultimate favorite sweater. I absolutely need more of these!

Ps. I ripped this sweater for a couple of reasons and started knitting the yarn again in May 2020, but that is another story. 

Vain yksi siveltimen veto

Kun luin Hitofude-jakusta Ravelry:ssä (kansainvälinen nettisivusto), olin kerralla myyty. Hitofude tarkoittaa japaniksi yhtä siveltimen vetoa. Neuletermeissä tämä tarkoittaa sitä, että jakku tehdään  yhdellä "vedolla" kertaakaan katkaisematta lankaa. Jos jostain löytyisi kilometrin vyyhti sopivan paksuista lankaa, ei työhön tulisi muuta kuin aloitus- ja lopetuslanganpäät. Ja sehän on aina plussaa. Neuleen rakenne vaikutti niin kiinnostavalta, että malli päätyi heti jonoon. Hitofude on suosittu malli, ja ohjekin on edullinen (alle kaksi euroa). Ei ihme, että Ravelryyn raportoituja valmiita jakkuja on viitisen tuhatta.

Potkun työn aloittamiselle alkoi jälleen kerran Tour de Sweater -haaste, jossa neulotaan suomalaisten podcastaajien johdolla puolen vuoden ajan paitoja ja takkeja siten, että joka kuukaudelle on oma teemansa. Marraskuun haaste oli lahjat ja joulukuun haaste oli pitsi. Kun nämä kaksi haastetta yhdistää hoksasin, että voin tehdä kaksi samanlaista neuletta peräkkäin. Ensimmäinen versio tulisi lahjaksi ja toinen itselleni.

Lahjaksiko (äidille)

Langat: Drops Nord

Menekki: 313g

Puikot: 4,0mm cubics

Ohje: Hitofude

Tehty: marraskuussa 2017

Päätin tehdä marraskuun haasteena Hitofuden äidilleni. Ostin malliin kokeeksi uutta Drops Nord -lankaa, jossa on villaa, alpakkaa ja vahviketta. Väriksi valikoitui se kaikkein vaalein langan harmaista sävyistä. Tämä lanka olikin miellyttävä tuttavuus. Siinä oli ehkä hieman liian löyhä kierre minun makuuni, mutta muuten neulottavuus ja tuntu olivat kohdallaan. Valmis vaate tuntui varsin pumpuliselta. Odotan mielenkiinnolla, miten lanka kestää käyttöä.

Tulipitsi / Flaming Lace

Langat: Drops Alpaca

Menekki: 403g

Puikot: 4,0mm cubics

Ohje: Hitofude

Tehty: joulukuussa 2017

Joulukuussa tein sitten itselle samaisen jakun. Omaan jakkuuni olin valinnut langaksi Drops Alpaca -langan. Neulominen oli niin paljon helpompaa, kun oli kertaalleen vetaissut yhden siveltimen vedon samaista mallia. Tein molemmista jakuista ohjetta pidemmän, mihin modaukseen löytyi Ravelrystä monta hyvää vinkkiä jo tehtyjen ohjeiden kommenteista. Ravelry näytti taas kerran vahvuutensa. Olen todella tyytyväinen molempiin jakkuihin. Toivottavasti nämä nutut lämmittävät neulehetkiämme pitkään.

Hitofude cardigan has the most interesting structure. Hitofude means "a single brush stroke" in Japanese. In knitting terms this refers to the method of knitting a garment without cutting the yarn in any phase. So if you had one kilometre skein of yarns, you would have just two ends to weave in after knitting. I pushed through two Hitofudes before Christmas, as I made one as a present to my mom (grey) and one for me (orange). This great effort was enabled by the challenge created by three Finnish podcasters called Tour-de-sweater (KAL). In this challenge the aim is to knit as many kilometres of yarn as you possible can in six months. In addition to the kilometres the goal is to follow the specific theme for each month. In November the challenge was to knit something as a present and in December the challenge was to knit lace. At some point I realized that I could meet this challenge by knitting two pieces of Hitofude in two months. And as you can see from the photos, I succeeded!

Kaikki väärin, mutta niin oikein

Saako jännittää, jos pesukoneessa on huopumassa jotain, mitä on suunnitellut pitkän aikaa? Saako istua pesukoneen edessä ja koittaa tuijottaa vaahtokasan läpi, mitä siellä tapahtuu? No, ei saa. Mutta kun ei pysty oikein tekemään mitään muutakaan, niin pitää sitten keksiä jotakin intensiivistä ajankulua. Sellaiseksi käy oikein hyvin blogin päivitys, jota on ollut kesäaikaan tosi hankalaa saada aikaiseksi, kun on ollut niin paljon muutakin kivaa tekemistä. Mutta jos vaikka nyt ryhtyisi tähän puuhaan. Vielä puolisen tuntia, niin saan kaivaa tekeleeni pesukoneesta. (Onkohan se ihan vain yksi mytty vai syntyikö jotain kaunista?). Nyt pitää vielä hetki keskittyä johonkin muuhun...

Kivoja värivaihteluita ihan langan puolesta

Aloitin toukokuussa tekemään itselleni kesäpaitaa vaaleanvihreästä langasta. Tämä työ meni siis "pieleen" itse asiassa jo yli vuosi sitten, kun ostin lanka-alesta tämän langan, joka kutsui minua vastustamattomasti. Langassa oli kivoja värivaihteluita ja seassa oli myös mukavaa kiiltoa. Juuri tässä eräänä päivänä mieheni katseli, kun sovitin keskeneräistä paitaa päälleni, ja sanoi, että eipä olisi uskonut. Hän ei olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että laitan päälleni jotain vihreää ja että teen itselleni paidan. Mutta niinpä vaan teen nämä molemmat yllättävät asiat, vaikkakin vaikeimman kautta.

Kesän vihreää väriä

Langat marinoituivat kaapissa kauan, kun etsiskelin niille sopivaa mallia. Kun näin kaarrokepuseron mallin Dropsin ohjeistossa, niin ajattelin, että siinä se on. Siitä en mennyt kauankaan, kun työ oli jo puikoilla. Mutta eihän se niin yksinkertaista ollut. Malli ja lanka eivät sopineet yhtään yhteen, kun kaarroke tuntui raskaalta ja kaula-aukko venyvältä. Taisin tehdä työn kolme kertaa ja kerran jo kainaloihin asti, kun totesin, että on aloitettava alusta ja toisenlaisella mallilla.

Kuudes kerta toden sanoo

Sen olin kuitenkin päättänyt, että teen puseron ylhäältä alas, jotta saan käytettyä langan mahdollisimman tarkkaan. Sitten löysin TinCanKnit:s mallin Flax (ilmaisohje Ravelry:ssä), jota päätin soveltaa puseron teossa. Soveltamiseksi se menikin ja kokeiluksi. Vasta kolmas versio tämänkin puseron kaarrokkeista pääsi läpi läpäisyseulan. Mutta loppu sujui kuin tanssia vaan. Hihojen kavennuksen olisin voinut aloittaa hieman myöhemmin, mutta mieluummin näin päin kuin löpsöt ranteet. Selän puolen helmasta tehtiin pidempi kuin etuosasta. Etu- ja takakappaleisiin tein satunnaisesti nurjia kerroksen pätkiä, jotta paidan pintaan saatiin vielä enemmän eloa. Paidasta tuli vieläkin ihanampi lötkö tekele kuin mitä osasin toivoa. Paidan viskoosi tekee materiaaliin sekä hyviä että huonoja puolia. Jännityksellä odotan, millaiseksi tämä paita menee pesussa. Pitäisi nimittäin pestä käsin. Se ei tule meidän perheessä onnistumaan, joten tämäkin voi mennä vain pieleen.

Kesäpusero itselle
Lanka: Marks&Kattens Trio: (58% viskoosi, 42% puuvilla)
Menekki: 550g
Puikot: 4,0-5,0 mm
Ohje: Flax by TinCanKnits soveltaen
Tehty: touko-elokuussa 2016

Langasta tuli värkättyä myös lierihattu (menekki 100g), joka lähti omille teilleen ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvaa. Ehkä se on tarttunut jonkun filmille, että pääsisi näyttäytymään täälläkin.

(Toim. huom. Tätä paitaa on tullut pidettyä todella paljon. Jos tätä lankaa vielä saisi, niin ostaisin ilman muuta.)


Applying the instruction of Flax by TinCanKnits I managed to finish a summer sweater for myself. I had exactly 650 grams of yarn and it became one enjoyable sweater and a slouch hat for my mother. It all sounds so easy, but I had to restart the sweater six times before I was happy with the neckline. Do I need to say that this was a seamless top-down pattern and worked fine for my needs with some small little changes that I did to make the sweater exactly like I wanted it to be. And I like it!