lauantai 21. huhtikuuta 2018

Harmaan langan kirous

Tätä harmaata lankaa vaivaa joku kirous. Langasta on jo kerran tehty aiemmassa postauksessa mainittu röijy, mutta se meni purkuun ja lanka on löytänyt uuden muodon. Tällä kertaa langasta tulikin villatakki. Kokoa piti hieman arpoa, kun tiheys oli mitattu erilaisesta pintaneuleesta. Luulin ottaneeni riittävästi varman päälle, mutta kun viimein pääsin kokeilemaan takkia päälleni totesin, että pieleen meni. Pienihän tästä takista tuli, joten kaksi kertaa olen onnistunut epäonnistumaan tämän langan kanssa.


Chilly Summer - Viileä kesä
Lanka: BBB Alpaca 70
Menekki: 610 g (ehkä)
Puikot: 8,0 mm
Ohje: Drops Design 159-21 After Eight
Tehty: toukokuu 2017 - huhtikuu 2018

Jotain muutakin häikkää on vaatteen mitoissa, kun hihan istuttaminen ei ensin näyttänyt onnistuvan ollenkaan. Hihakappaleen yläreuna oli aivan liian pieni hiha-aukkoon, vaikka se on tehty aivan ohjeen mukaan. Mutta voihan olla, että sisälukutaidossa on ollut jotain häikkää. Hihojen yläreuna oli pakko purkaa ja tehdä uudelleen, jotta istutus onnistuisi, mutta vähän oli myöhäistä siinä vaiheessa tehdä isompia muutoksia.




Harmitus kuitenkin jumitti etenemisen, joten palat odottivat kaulusta ja viimeistelyä korissa pitkän aikaa. Onneksi tuli kuitenkin UFO-KAL, jonka tarkoituksena on kaivaa kaapeista kaikki vanhat työt ja saattaa ne loppuun. Ihmismieli on kyllä kummallinen, kun tällainen potku takalistoon tarvitaan, että tulee tehtyä noita kesken jääneitä.




Jos takki ei olisi ympärysmitaltaan liian pieni, tästä olisi tullut erittäin mieluinen vaatekappale. Lanka on niin pehmeää, että toisaalta sitä olisi ihana pitää, mutta toisaalta lähes varma nyppyyntyminen olisi tiedossa. Lanka on vähän sen oloista, että se voisi myös huopua kauniisti sopivissa olosuhteissa. Takki lähti äidille, joka jo ehti tehdä suunnitelmaa, mitä muuta laittaa päälle, kun lähtee tämä päällä kesäteatteriin. ;-)




This cardigan seemed to be too small for me when I finally finished it. There was something wrong with my reading ability or the pattern as the sleeve did not fit to its place properly. But after some ripping and reknitting I was ready to try again and this time I succeeded to squeeze the sleeve in. The yarn is very soft and I would have liked this garment very much if it had not been too small. But now my mom got a new cardigan. She already planned what to wear with it to the summer theater. ;-) 

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Lempipaita - tai ainakin melkein

Viime vuoden lokakuusta lähtien olen ollut mukana Tour de Sweater -haasteessa, jossa tavoitteena oli neuloa vähintään yksi paita kuukaudessa ja mahdollisimman paljon metrejä. Tour päättyi maaliskuun lopussa, ja ihmeekseni sain todeta, että pääsin tähän tavoitteeseen. Hups. Kerron jatkossa vielä tarkemmin tästä kokonaisuudesta, mutta esittelen tässä vaiheessa Tourin viimeisen paitani, josta tuli heti ehdoton suosikkini.


Forestress's Flax
Langat: Louhittaren Luola Tuulen Tytär
Menekki: 367g
Puikot: 3,0-3,5mm
Ohje: Flax
Tehty: maaliskuussa 2018


Olin tehnyt Tourille strategisen suunnitelman jo syksyllä ja päättänyt, mitä malleja ja mitä lankaa tulen käyttämään. Jätin tarkoituksella viimeiseksi langaksi ihanan Louhittaren Luolan Tuulen Tytär -langan, joka on 100% merinoa. Langan kierre on ihanan tiivis, joten se on aivan jotain muuta kuin monet höttömerinot. Lanka on ns. fingering-vahvuutta, joten siinä on 400 metriä 100 grammassa.




Halusin tehdä metsäisen paidan, joka muistuittaisi minua edellisvuonna tehdystä upeasta geokätköilymatkasta Kiilopäälle. Lankojen värjääjä auttoi minua valitsemaan sopivat metsäiset värit siten, että lankojen kontrasti ei olisi keskenään liian suuri, vaan paidan tummuusaste olisi kauttaaltaan suurin piirtein samanlainen. Väreiksi valikoituivat Kelo ja Kallio, jotka molemmat kelpuuttaisin tuleviinkin projekteihin mennen tullen.




Paidan malliksi tuli peruspaita Flax, jonka saa ilmaisohjeena Ravelrystä. Flax-ohjeessa on paljon kokoja lapsukaisista isoihin aikuisiin, joten kaikille löytyy varmasti sopiva koko. Siitä on olemassa versiot myös kahdelle eri paksuiselle langalle, mikä lisää mallin käytettävyytta moniin projekteihin. Ohjeen ja Ravelryn kieli on englanti, mutta tähän onkin nyt saatu apua eri suunnilta. Ravelryssä on meneillään suomentamisprojekti, joten sivustoa voi käyttää jo, vaikkei englantia osaisikaan.  Vaikka Flax löytyy vain englanniksi, suomalainen videopodcast Villapesuohjelma on tehnyt mallista suomenkieliset ohjevideot, joissa saa apua malliin, kieleen ja modifikaatioihin. Kyseisten jaksojen nimissä on sana "villapesuflax". Nyt ei tarvitse kielitaidottomankaan olla neulomatta tätä pätevää ohjetta!




Paidasta tuli juuri semmoinen pehmoinen ja rento vaate, jollaisen olin halunnut tehdä. Koska halusin, että myös projekti on rento, en halunnut raidoittaa käsinvärjättyjä lankoja. Siitä olikin seurauksena, että värit hieman läikittyivät, mutta se vaan lisää paidan lumoa. Kuvissa vaate on vielä kastelematta, joten käsiala tasoittuu varmaan vielä. Mutta minulle tämä menee näinkin. Näitä täytyy saada lisää!



PS. Lankojen läikittyminen alkoi häiritä minua enemmän ja enemmän, joten paita meni purkuun. Paita oli minusta myös hieman liian iso, joten otetaan uusiksi. Aloin neuloa lankoja samalla mallilla puseroksi uudelleen vasta toukokuussa 2020, mutta se onkin toinen tarina.

Since last October I have been busy with the Tour de Sweater -challenge, which was organized by three Finnish vloggers. I will tell about this challenge in more detail in the coming posts, but right now I want to present my latest achievement, which is a fingering weight sweater. This sweater was my last finished object in the Tour. It is made of Louhittaren Luola's (Knitlobs Lair) lovely 100% merino yarn called Tuulen Tytär. The colours (Kelo ja Kallio) remind me of a wonderful geocaching trip to Kiilopää, Lapland. This is now my ultimate favorite sweater. I absolutely need more of these!

Ps. I ripped this sweater for a couple of reasons and started knitting the yarn again in May 2020, but that is another story.