Nyt on asusteiden aika

On se vaan ihanaa, kun kuuma kesä on kääntynyt syksyyn. Tänä vuonna olen nauttinut syksyn viileistä keleistä paljon normaalia enemmän. Nyt saa taas käyttää pipoja, huiveja ja kämmekkäitä. Vielä ihanampaa on, kun saa käyttää uusia asusteita, joita onkin nyt putoillut puikoilta tiiviiseen tahtiin.

Maailman tuuliin

Lanka: Yarngrimoire Super Sock

Menekki: 74 g

Puikot: 4,0 mm pyöreä ja cubics, 3,75 mm

Ohje: 72 Degrees North

Tehty: 30.07.-10.08.2018

Asusteista ensimmäisenä valmistui huppu, joka toimii sekä pipona että kaulurina. Kun lankana oli iki-ihana Yarngrimoiren värjäämä lanka, niin neulominen oli tosi mieluisaa. Vähän väliä piti jäädä ihastelemaan pintaa. Vähän arastelin pitsineuleen käyttöä kirjavan langan kanssa, mutta päätin ottaa riskin ja kokeilla, tuleeko siitä ihan mahdotonta. Mutta ei tullut. Tykkään. Nyt olen valmis kaikkiin maailman tuuliin.

My? Exeter

Lanka: Gjestal Maija

Menekki: 67 g

Puikot: 3,75 mm
Ohje: Exeter

Tehty: 30.08.-11.09.2018

Sitten piti tehdä pari nopeaa pikkuneuletta, jotka olivat lähinnä mallien testausta. Tällä kertaa lopputulos ei valitettavasti ollut kaksinen, koska en kauheasti ihastunut kumpaankaan malliin. Mutta kyllä näistä ihan käyttövehkeet tuli näistäkin. Toinen malli oli pipo ja toinen kämmekkäät. Malliharmituksen lisäksi tuli vielä tehtyä molemmat asusteet sukkalangasta, joka pistelee harmillisesti käsissä ja päässä, joten ei siitä kannattaisi tehdä tämmöisiä neuleita. Kaikesta huolimatta olen ihan tyytyväinen suorituksiin, koska itsellä syntyy niin harvoin asusteita, että tarpeeseen tulevat kuitenkin.

Pikku luotolaiset

Lanka: Gjestal Maija

Menekki: 126 g

Puikot: 3,0 mm

Ohje: Luotolaiskämmekkäät

Tehty: 11.08.-21.08.2018

Finally it is autumn and time to knit and use some accessories. I managed to finish a cowl with hood, beanie and fingerless gloves. The cowl was the most enjoyable knit as the yarn was more than beautiful. It was very special, as it has been dyed by Yarngrimoire. Every now and then I had to stop to just admire the loveliness of the yarn when knitting. Unfortunately the sock yarn for the beanie and gloves is way too scratchy for my skin, but the aim was mainly to test the patterns. Nevertheless, the pieces are wearable and highly needed, but I still have to continue my search for the ultimate beanie and glove patterns. 

Heidiä pukkaa taas

Vaikka lankavarastossa on lankoja moneen lähtöön, niin tartun luontevimmin niihin varsinaisiin aarteisiin. Kun näytti siltä, että Louhittaren Luolan Tuulen tyttärestä olisi sen verran jämiä, että niistä voisi syntyä huivi, niin minäpä ryhdyin tuumasta toimeen. On niin kätevää, kun voi Ravelrystä etsiä omien jämien määrille sopivan mallin. Lankojen menekki näytti juuri sopivalta Heidi Alanderin Meadow Grass:ssa, jonka olen halunnut tehdä muutenkin. Kun edellinen huivini oli Heidin Nurmilintu, niin saman suunnittelijan huivilla jatketaan kesäneulontaa.

Minulla on jo villapaita Tuulen tyttärestä, joten värit Kelo ja Kallio olivat jo ennestään tuttuja. Mutta jälleen kerran sain havaita, että raidoittamalla lankoja tutuistakin väreistä tulee esiin jotain aivan uutta. Näinhän käy myös kuljettamalla työssä kahta lankaa yhtä aikaa, mikä on myös erittäin inspiroivaa, kun värit sulautuvat toisiinsa joskus aivan arvaamattomalla tavalla.

Kelot kalliolla

Lanka: Louhittaren Luola Tuulen tytär

Menekki: 126 g

Puikot: 5,0 mm cubics

Ohje: Meadow Grass

Tehty: 22.-29.07.2018

Niin makea oli näiden kahden värin yhdistelmä, että huivin valmistumisen jälkeen minulle on tullut pakkomielle purkaa viime talvena tekemäni paita ja tehdä siitä ainakin osin samalla tavalla raidoitettu kuin tästä huivista. Minä en ole harrastanut lankojen värjäämistä (ainakaan vielä), mutta onneksi näitä värileikkejä voi tehdä muutenkin. Tuo väri-inspiraatio oli parasta, mitä sain tästä projektista. Jostain syystä huivi on kuitenkin vältellyt käyttöä. Se johtunee kuitenkin enemmän huivin mallista kuin materiaalista, väristä tai muusta sellaisesta. Tai sitten huivi vain odottelee sopivia kelejä.

PS. Tämä on sitten viides valmis huivi toukokuun jälkeen eli viisi huivia kolmeen kuukauteen. Ei paha.

Sometimes it is hard to predict, which aspect of your project will be the most interesting one. Sometimes it may be the design or the material. But when continuing my shawl flow with Meadow Grass (another shawl by Heidi Alander), I was blown away with the way these two colours merged to each other. I used Kelo and Kallio from Louhittaren Luola, and I knew the colours from the past, as I have knitted a sweater out of them. But thin stripes of two interesting colors formed a even more interesting colour. Now I am mesmerized by the idea that I will rip my colour block sweater and make it again with stripes. I must be crazy. 

Joka nainen tarvitsee Nurmilinnun

Neuloin kerran Nurmilintu-huivia käsityötapaamisessa. Siellä syntyi mielenkiintoinen keskustelu siitä, miten jotkut ohjeet ovat niin suosittuja, ja kuinka ohjeen menestystä on vaikea ennakoida etukäteen. Joistakin jutuista vaan tulee lähes ilmiöitä, kun Ravelry ja some levittävät ilosanomaa pikavauhtia. Kun tiedossa on kiva, helppo, ilmainen, käytössä kätevä ja tehtäessä hauska ohje, niin ei ole ihme, että sanoma on levinnyt joka puolelle maapalloa. Niin on totisesti tapahtunut Heidi Alanderin Nurmilintu-ohjeelle, josta on tehty jo lähes 7000 projektia Ravelryyn.

Everybody Needs One

Lanka: Louhittaren Luolan Tuulen tytär

Menekki: 92 g

Puikot: 4,5 mm cubics

Ohje: Nurmilintu

Tehty: 13.-24.07.2018

Minun Nurmilintuni lähti kehittymään puseroprojektista jääneestä jämälangasta. Neule oli täydellinen kesäneulottava, ja sitä voi neuloa kyläilyn, kässätapaamisen ja hellehuokailujen lomassa. Koska keli oli viime heinäkuussa niin tukahduttava, niin ihan koko aikaa ei pystynyt neulomaan. Silti huivi syntyi vajaassa parissa viikossa, että ihan hups vain.

En ole aiemmin ollut oikein huivi-ihminen, mutta Nurmilintua on tullut käytettyä paljon. Se on täydellinen huivi siihen, kun tämmöisellä vanhalla ihmisellä alkaa paikkoja kolottaa vedosta, niin Nurmilinnulla voi lämmitellä kolottavaa kohtaa. Eräänkin kerran huivi ansaitsi paikkansa olkapäälläni, kun autossa ilmastointi huusi hoosiannaa viime kesän helteillä. Ja mukavana asustehuivina se kulki mukana monessa menossa. Kätevä käyttöhuivi siis. Pitäisi varmaan tehdä toinenkin. Joko sinulla on oma?

Nurmilintu is a Finnish shawl phenomena, which has spread all over the world. It is hard to predict, which patterns will be a great success, but this easy, fun and extremely useful shawl has definitely become one. There are almost 7000 projects of this shawl in Ravelry. Despite of the extremely warm weather this summer, this small shawl climbed on my needles. It was such an easy knit that it was ready in no time, in less than two weeks. Although I am not good at wearing shawls, this one has been used a lot already, as it is so wearable in many situations. I should really make another Nurmilintu for myself. Do you have one already?