Pipo ystävälle

Niin oli luminen talvi, jonka aikana pakkasiakin riitti. Ennen ystävänpäivää tuli mieleen, että nyt on tuhannen taalan paikka tehdä ystävälle pipo lämmikkeeksi, kun kelit ovat mitä ovat. Koukuttaja aka Marika Lepistö oli sopivasti julkaissut uuden pipo-ohjeen, joka vaikutti niin kivalta, että se piti ottaa hetimmiten puikoille.

Langaksi valikoitui Arwetta, josta oli vähän aiemmin leiponut itselleni hartiahuivin. Lankaa oli juuri sopivasti jäljellä, että pääsi kokeilemaan, millainen pipo siitä tulisi. Hartiahuivi on ainakin ihanan pehmeä lötjäke, johon tekee mieli kietoutua palelun yllättäessä. Ainakaan minua lanka ei ole kutittanut yhtään, joten toivottavasti se sopii myös pipon saajalle.

Marikan pipo-ohje on kiva, koska siitä löytyy eri kokoja ja siitä voi tehdä joko naisellisemman version pitsillä tai miehisemmän version vähemmällä pitsillä. Koska en ollut aivan varma, minkä kokoinen piposta tulee kyseisellä langalla ja puikoilla, otin varman päälle ja jätin reiät vähän vähemmälle. Vieläkin pienemmillä puikoilla olisin voinut tikuttaa, niin olisi saanut vieläkin tiiviimmän version.

Faktat: Ystävänpäiväpipo, Lanka: Arwetta (955), Menekki: 42g, Puikot: 3,0, ja 3,5 mm, Ohje: Pakkasyö (Marika Lepistö), Tehty: 29.01-12.02.2019, KAL: MariKAL

There is always a good reason to knit for a friend. This time these were my excuses: upcoming Valentine's day, leftovers from a shawl project, a new pattern from Marika Lepistö and a knit-along orgzanized by the designer. What more do you need to make a beautiful and practical gift for a friend.  

Heidiä pukkaa taas

Vaikka lankavarastossa on lankoja moneen lähtöön, niin tartun luontevimmin niihin varsinaisiin aarteisiin. Kun näytti siltä, että Louhittaren Luolan Tuulen tyttärestä olisi sen verran jämiä, että niistä voisi syntyä huivi, niin minäpä ryhdyin tuumasta toimeen. On niin kätevää, kun voi Ravelrystä etsiä omien jämien määrille sopivan mallin. Lankojen menekki näytti juuri sopivalta Heidi Alanderin Meadow Grass:ssa, jonka olen halunnut tehdä muutenkin. Kun edellinen huivini oli Heidin Nurmilintu, niin saman suunnittelijan huivilla jatketaan kesäneulontaa.

Minulla on jo villapaita Tuulen tyttärestä, joten värit Kelo ja Kallio olivat jo ennestään tuttuja. Mutta jälleen kerran sain havaita, että raidoittamalla lankoja tutuistakin väreistä tulee esiin jotain aivan uutta. Näinhän käy myös kuljettamalla työssä kahta lankaa yhtä aikaa, mikä on myös erittäin inspiroivaa, kun värit sulautuvat toisiinsa joskus aivan arvaamattomalla tavalla.

Kelot kalliolla

Lanka: Louhittaren Luola Tuulen tytär

Menekki: 126 g

Puikot: 5,0 mm cubics

Ohje: Meadow Grass

Tehty: 22.-29.07.2018

Niin makea oli näiden kahden värin yhdistelmä, että huivin valmistumisen jälkeen minulle on tullut pakkomielle purkaa viime talvena tekemäni paita ja tehdä siitä ainakin osin samalla tavalla raidoitettu kuin tästä huivista. Minä en ole harrastanut lankojen värjäämistä (ainakaan vielä), mutta onneksi näitä värileikkejä voi tehdä muutenkin. Tuo väri-inspiraatio oli parasta, mitä sain tästä projektista. Jostain syystä huivi on kuitenkin vältellyt käyttöä. Se johtunee kuitenkin enemmän huivin mallista kuin materiaalista, väristä tai muusta sellaisesta. Tai sitten huivi vain odottelee sopivia kelejä.

PS. Tämä on sitten viides valmis huivi toukokuun jälkeen eli viisi huivia kolmeen kuukauteen. Ei paha.

Sometimes it is hard to predict, which aspect of your project will be the most interesting one. Sometimes it may be the design or the material. But when continuing my shawl flow with Meadow Grass (another shawl by Heidi Alander), I was blown away with the way these two colours merged to each other. I used Kelo and Kallio from Louhittaren Luola, and I knew the colours from the past, as I have knitted a sweater out of them. But thin stripes of two interesting colors formed a even more interesting colour. Now I am mesmerized by the idea that I will rip my colour block sweater and make it again with stripes. I must be crazy. 

Joka nainen tarvitsee Nurmilinnun

Neuloin kerran Nurmilintu-huivia käsityötapaamisessa. Siellä syntyi mielenkiintoinen keskustelu siitä, miten jotkut ohjeet ovat niin suosittuja, ja kuinka ohjeen menestystä on vaikea ennakoida etukäteen. Joistakin jutuista vaan tulee lähes ilmiöitä, kun Ravelry ja some levittävät ilosanomaa pikavauhtia. Kun tiedossa on kiva, helppo, ilmainen, käytössä kätevä ja tehtäessä hauska ohje, niin ei ole ihme, että sanoma on levinnyt joka puolelle maapalloa. Niin on totisesti tapahtunut Heidi Alanderin Nurmilintu-ohjeelle, josta on tehty jo lähes 7000 projektia Ravelryyn.

Everybody Needs One

Lanka: Louhittaren Luolan Tuulen tytär

Menekki: 92 g

Puikot: 4,5 mm cubics

Ohje: Nurmilintu

Tehty: 13.-24.07.2018

Minun Nurmilintuni lähti kehittymään puseroprojektista jääneestä jämälangasta. Neule oli täydellinen kesäneulottava, ja sitä voi neuloa kyläilyn, kässätapaamisen ja hellehuokailujen lomassa. Koska keli oli viime heinäkuussa niin tukahduttava, niin ihan koko aikaa ei pystynyt neulomaan. Silti huivi syntyi vajaassa parissa viikossa, että ihan hups vain.

En ole aiemmin ollut oikein huivi-ihminen, mutta Nurmilintua on tullut käytettyä paljon. Se on täydellinen huivi siihen, kun tämmöisellä vanhalla ihmisellä alkaa paikkoja kolottaa vedosta, niin Nurmilinnulla voi lämmitellä kolottavaa kohtaa. Eräänkin kerran huivi ansaitsi paikkansa olkapäälläni, kun autossa ilmastointi huusi hoosiannaa viime kesän helteillä. Ja mukavana asustehuivina se kulki mukana monessa menossa. Kätevä käyttöhuivi siis. Pitäisi varmaan tehdä toinenkin. Joko sinulla on oma?

Nurmilintu is a Finnish shawl phenomena, which has spread all over the world. It is hard to predict, which patterns will be a great success, but this easy, fun and extremely useful shawl has definitely become one. There are almost 7000 projects of this shawl in Ravelry. Despite of the extremely warm weather this summer, this small shawl climbed on my needles. It was such an easy knit that it was ready in no time, in less than two weeks. Although I am not good at wearing shawls, this one has been used a lot already, as it is so wearable in many situations. I should really make another Nurmilintu for myself. Do you have one already?

Boheemi viitta

Lankavarastoon oli ajautunut oransseja Novitan lankoja. Kun sieltä löytyi aloe veralla kuorrutettua Nallea ja lähes samanväristä Rosea, tuli ajatus yhdistää nämä samaan työhön. Kumpikaan langoista ei yksinään miellyttänyt, mutta yhdessä niistä näytti tulevan oikein mukavaa pintaa. Värikin vain parani, kun kirkkaampi Nalle taitettiin hieman tummemmalla Rosella. Olen niin monta kertaa iloisesti yllättynyt yhdistäessäni kahta rumaa lankaa yhdeksi kauniiksi väriksi. Kuvissa väri näyttää liian kirkkaalta, mutta on luonnossa sopivasti murrettu, mutta silti ihanan lämmin oranssi.

Viitan ohjeen valinta oli helppo, kun siinä yhdistettiin juuri nämä langat keskenään. Muuten en ollut ollenkaan innostunut Novitan ohjeesta, kun huomasin, että vaate olisi pitänyt tehdä erillisistä paloista. Luettuani ohjeen läpi, en keksinyt mitään syytä siihen, miksei työtä voisi tehdä saumattomana, joten menin omalla taktiikalla ja loin kaikki silmukat yhtä aikaa. Vaikka ohjeen saumallisuus oli vastenmielistä, niin vastapainoksi tykkäsin kovasti tavasta, jolla ylävartaloon tehtiin muotoiluja. Olkapäillä oli muotolaskoksia siten, että muoto oli paitsi kiva katsoa myös kiva päällä.

Viitan viimeistely oli pitkä ja monivaiheinen matka. Ensin meni viikkoja, että pääsin nappikauppaan asti. Kun vihdoin pääsin sinne, ostin liian vähän nappeja. Harmitukseltani meni vielä enemmän viikkoja ennen kuin pääsin nappikauppaan uudelleen. Tähän työhön tuntui sopivan erinomaisesti pitkulaiset kiinnittimet, ja ne näyttivätkin hyvältä, kun vihdoin pääsivät nappilistaan asti.

Mutta tämä ei ollut muutenkaan mikään Strömsö-projekti, kun neuletiheyteni ei täsmännyt annettuun. Tai oikeastaan kerrostiheyteni ei täsmännyt, vaikka silmukkatiheyteni oli oikea. Harmikseni en uskaltanut kauheasti lisätä kerrosmäärää, kun pelkäsin, että valmis vaate venähtäisi. Neule kuitenkin piti hyvin kuosinsa kastelussa, joten en saanut pingotettuakaan työhön riittävästi toivottua pituutta. Ratkaisu oli antaa vaate hoikemmalle ihmiselle, jonka päällä viitta näyttää vähintäänkin riittävän pituiselta. Uusi omistaja toivoi vaatteeseen taskuja, joten ne piti vielä tekaista. Taskut toimitettiin erillisinä pitkillä langanpäillä varustettuna, joilla ne voi ommella paikoilleen. Näin vältyin itse ompeluhommilta. Kätevää!

Oranssi viitta

Lanka: Novita Nalle Aloe Vera Solids ja Novita Rose

Menekki: n. 500 g

Puikot: 8,0 mm

Ohje: Novita Neulottu Viitta

Tehty: tammikuu 2016 - huhtikuu 2018

Työn valmistuminen kesti yli kaksi vuotta, ja kahden podcastaajan ansiosta viitta tuli ylipäätään viimeisteltyä. Valmis työ meni jo päättyneisiin Maikin Kontin UfoKALiin ja Urbaanimaalaisen Novita-KALiin, joita on kiittäminen inspiraatiosta. Pieni potku persuksille on aika ajoin tarpeen.


It took more than two years to finish this cape made of two Novita yarns: Novita Nalle ja Novita Rose Mohair. I owe to two finish podcasters and their knit-alongs that the cape got finished after all. I thought that the pattern could have been seamless, but it was not. But no worries, I made it seamless anyway as there was no reason to have seams. I loved the way the shoulder line was designed. Unfortunately my gauge was a bit off and the garment was not long enough for me. I gave it away to a slimmer person who it fits perfectly. Win-win!

Rasti seinään

Nyt saa laittaa rastin seinään: täältä on valmistunut sukat! Sukkien neulominen on itselle jonkinlainen todistus siitä, että kyllä minä osaan, vaikka ei huvittaisikaan eikä olisi mitään tarvettakaan. Minulle on nimittäin suotu ylipursuava sukkavarasto langoista, jotka eivät edes ahkeralla käytöllä mene miksikään. Mutta täytyyhän joka tytöllä olla vähintään yhdet itse tehdyt kesäpolvarit.

Kun kerran tyttö alkaa tehdä itselle sukkia, niistä on parasta tehdä varmuuden vuoksi Peppi Pitkätossu -henkiset, niin sopivat omistajalleen paremmin kuin jotkut pitsihörhellykset. Drops Fabel:sta löytyi sopivasti Peppi-henkinen lanka, jossa oli niin kesäisen pirteät värit, että nam!

Malli on yhdistelmä varpaista varteen kaavaa ja Drops ilmaisohjetta. Hieman omaa maustetta lisäsin pohkeisiin, joihin tein tarkoituksella joustinneuleeseen sopivat kuviot. Näin nämä lihaksikkaat vartalonosat saavat arvoisensa lämmittimen. Yläreunaan neuloin nauhakujan, jonka sisään upposi leveähkö kuminauha. Niin pysyvät nämä sukkaset kyydissä kovemmassakin vauhdissa.

Ainoa harmituksen paikka on ollut se, että tämä kesä ei säiden puolesta ole mahdollistanut kesäpolvareita, kun on ollut niin kuuma. Sukkakuvauksessakin tuntui ehdottomasti parhaalta nostaa helteen turvottamat jalat taivasta kohti ja toivoa kohtuullisempia säitä jatkossa. Mutta eiköhän nämä sovi oikein hyvin myös syyspolvareiksi.

Kesäpolvarit
Lanka: Drops Fabel Print
Menekki: 137g
Puikot: 2,5 pyöreä (nilkat) ja 3,0 cubics
Ohje: Yhdistelmä omaa ja Drops ilmaisohjetta
Tehty: elokuu 2017 - huhtikuu 2018

Oikein hyvät näistä tuli, vaikka itse sanonkin. Vähän pitkään näiden kanssa meni, kun ei ollut sitä varsinaista tarvetta valmiille sukille ja muut projektit tuntuivat mielenkiintoisemmilta. Mutta onneksi tuli sopivasti kahden neulepodcastin yhteisneulonnat eli KALit (knit-along): Maikin Kontti UfoKAL ja Joku Roti Sentäs! Kevättä Kohti KAL (molemmat KALit ovat jo päättyneet). Kiitos naiset, teidän siivittämänä sain inspiraation neuloa nämä sukat valmiiksi!


Now it's time to celebrate something unusual. I have made a pair of socks. This pair is the type of socks that Pippi Longstocking would wear and thus they match their owner (me) perfectly. Unfortunately this summer has been too hot for wooly socks, but I suppose these can be worn during the autumn, too.   

Sukkaneitsyt ja sukkamummi

Tästä postauksesta menee minun osalta kreditit Grocery Girls Knit -podcastille, jonka "socktawk"-osiosta on tullut maailmankuulu (katso vaikka #socktawk instagramista). Jos et ole kuullut näistä kahdesta hauskasta siskosta, olet ilmeisesti asunut erakkona synkän metsän keskellä ilman mitään tietoliikenneyhteyksiä. Nämä siskokset ovat töissä ruokakaupassa, mutta heidän harrastuksenaan (vai jo toisena työnä?) on kutominen, virkkaaminen ja projektipussien ompelu, Suosittelen näiden mukavien rouvien podcastia!

Losing sock virginity

Langat: Drops Fabel

Menekki: 42g

Puikot: 3,0mm cubics 120cm

Ohje: Drops 106-20

Tehty: heinä-elokuussa 2017

Alkuun heidän #socktawk-osionsa sai minut aina haukottelemaan, mutta yhtenä yönä kun ei tullut uni, aloin unelmoida siitä, että tekisin itsekin sukat. Joku pilleri oli varmaan jäänyt ottamatta tai jotenkin muuten sukkapuheet olivat päässeet ihon alle. En tosiaan ole tainnut koskaan tehdä sukkia, koska kaiken muun kutominen on minusta ollut paljon kiinnostavampaa. Mutta minunkin oli kaivettava kaapista kerä Drops Fabelia ja aloitettava sukkasten teko.

Vähän surkeat sukat

Kun luvassa oli kerran sukkaneitsyyden menetys, lähdin liikkeelle pienillä sukilla, ja ohjeeksi valikoitui ilmainen Drops 106-20 malli. Kokeilin aloitusta ensin sukkapuikoilla, mutta ne eivät suostuneet yhteistyöhön kanssani. Kun käteen osui cubics-pyöröpuikko, homma alkoi sujua. Osaanhan minä kutoa, mutta kantapään ohje oli kuin olisin lukenut vierasta kieltä. Reikiähän niihin tuli. Mutta valmista tuli, vaikka lopputuloksena olikin anatomisista varvaspäättelyistä huolimatta hieman surkeat sukat. Ne kelpasivat kuitenkin opiskelijanuorelle, joten onneksi minun ei tarvitse katsella niitä enempää. Mutta toiset tuli jo laitettua puikolle, koska ensikokemus oli kompasteluista huolimatta ihan ok.

Uusi yritys

Mutta onneksi suvussa on osaavia sukkakutojia. Mummi kutoo lähes päivittäin, ja sehän tietää valtavaa määrää valmiita sukkia. Kaikkien sukulaisten sukkalaatikot ovat jo vuosia olleet täynnä, joten jotakin järkevää tuotoksilla täytyisi tehdä. Jos kyse olisi omasta sukkavarastostani, se olisi jo aikaa sitten päätynyt hyväntekeväisyyteen. Mutta mummilla on pieni eläke, joten sukkia myymällä hän voisi saada hieman vararahastoa. Lupasin auttaa häntä sukkien myymisessä, joten laitan niitä sitten myyntiin pari kerrallaan. Laatikossa odottaa aika monta paria mitattavaksi ja kuvattavaksi, joten tässä piisaa hommaa hetkeksi. Villasukkia ja lapasia on siis myytävänä.

Myydään villasukkia MYYTY!

Myytävässä sukkavarastossa on enimmäkseen kokoa 39 suurempia sukkia sekä aikuisten lapasia. Värejä ja malleja on moneen lähtöön. Langat ovat konepestäviä ja kestäviä villasekoitteita (lankoina esim. Novita 7 Veljestä ja Gjestal Janne). Tällä hetkellä sukkavalikoima painottuu polvipituisiin, kirjoneuleena tehtyihin sukkiin. Kuvan sukat menivät uudelle omistajalta jo hieman tiskin alta, mutta laatikosta löytyy vielä suuri määrä sukkia ja lapasia.


I succeeded to knit my first pair of socks ever. Not a perfect result, but not so bad either. I casted another pair already so that goodbye sock virginity! Sock knitting has never been my cup of tea but grandma has always been an expert in it. Everybody in the family is suffering from overload of socks. So it's time to sell some of them and give some financial buffer to grandma with a small pension. I have a drawer full of socks to be listed somewhere to be sold.

Punainen ja vähän muunkin värinen ruusu

Ravelryn tarjonnasta minulle kolahti Lumiruusu-huivi, joka on julkaistu verkkoneulelehti Ullassa. Mallissa oli sitä jotain, joten oli vain ajan kysymys, milloin tämä laitetaan puikoille. Tämä kesä on ollut minulle pitsihuivien tekoaikaa. Kun edellinen huivi oli valmis, niin ei aikakaan, kun tämä oli jo tulossa. Malli oli kovasti mieluinen, ja huivi tuli tikuteltua kolmessa viikossa valmiiksi.

Langaksi valikoitui Hjertegarn Kunstgarn, jota olin kokeillut huiveihin aiemminkin, mutta tällöin en saanut aikaan toivomaani tulosta. Tämä lienee siis tavallaan viides kokeilu huivi-ideasta, joka ei jätä minua rauhaan. En ole aivan varma, onko tämäkään lopputulos se lopullinen versio, koska huivi tuntui kastelun ja pingottamisenkin jälkeen hieman karkealta. edit 190110: Marinoiduttuaan aikansa huivista on tullut erittäin pehmeä ja mukava. Voisin todellakin kokeilla tätä lankaa vielä huivineulontaan, jos sitä on edelleen saatavissa. Liian löysä reuna rullaa vähän, mutta muuten pingotustulos on säilynyt huivissa kivasti.

Kun kerran lankakin vaihtui lace-vahvuisesta fingering-vahvuiseen, niin oli suoritettava laskutoimenpiteitä, jotta varmistuttaisiin langan riittävyydestä. Rakas ukkoni auttoi minua monta kertaa, kun piille, kerroksille ja grammoille piti saada joku suhde, joka kertoisi, moneenko kerrokseen lanka vielä riittää. Kaksilahkeinen taskulaskimeni osoittautui jälleen kerran oikein toimivaksi, kun parista sadan gramman kesästä jäi jäljelle vain noin 10 grammaa ja yhtään kuviota ei tarvinnut jättää kesken. Toki supistin mallia yhteensä 36 kerroksen verran.

Lanka on kaunista, mutta se ei anna oikeutta kauniille mallille. Kun kuvasin valmista huivia pingotusalustallaan, muutama kuva ylivalottui, joten pingotusalusta paistoi huivin läpi todellisuutta enemmän. Niissä kuvissa myös malli näkyy paremmin, joten olisi pitänyt tehdä huivi minun käsialallani vieläkin isommilla puikoilla. Mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla on joko isommat puikot tai oikea lace-vahvuinen lanka. Tämä kertomus taitaa edelleen saada jatkoa.

Punainen ja vähän muunkin värinen ruusu

Lanka: Hjertegarn Kunstgarn

Menekki: 185g

Puikot: 4,0 ja 4,5 mm pyöreä pyörö
Ohje: Lumiruusu soveltaen

Tehty: heinä-elokuussa 2017

Tulihan tällä huivilla osallistuttua loppujen lopuksi peräti kolmeen yhteisneulontaan eli KALiin. Kiitos KALien järjestäjille motivaatiosta pistellä huivia menemään näinkin kovassa tahdissa!

The "Lumiruusu" -pattern in Ravelry attracted me so much that it did not take long to cast it on the needles. The Kunstgarn yarn by Hjertegarn was my fifth attempt to follow an idea, that has haunted me for some time. I am afraid that I have to return to the idea with another project as this yarn felt a bit cratchy on my arms. But the yarn colors are beautiful. And the pattern is even more beautiful but it a one-colour yarn would show it better. I salute some KAL-organizers who gave me extra boost to go on and knit this so fast.

Feather and fan - Sulkia ja tuulettimia (!?!?)

Kun edelliset tekeleet ovat menneet hieman pieleen, on ollut ihanaa aloittaa uutta. Minua on pitkään kutkuttanut kasa huiviohjeita, joista otin työn alle ensimmäisenä feather and fan -mallin, johon netistä löytyy lukuisia ohjeita. Lankoina työssä on ensinnäkin minulle hyvin epätyypillinen Novita Säde, jossa on mukana kaikenlaisia tekokuituja ja kaiken lisäksi myös paljetteja. Säteen mukana kuljetan pörröistä Drops Kid-Silk -lankaa, joten lankayhdistelmä on minulle todella kummallinen. Mutta lankojen tuntu alpakan jälkeen on ollut ihmeen sensuelli, joten työ on maistunut. Tavoitteena oli tehdä yksinkertainen suorakaide, mutta alku piti tehdä uudelleen noin kahdeksan kertaa ihan oman, tyhmän pään vuoksi. Se kun ei usko tiheyksien kokeiluun ja sen lisäksi muuttaa mieltään ihan omiaan aikojaan.

Mallineule on näyttävyyteensä nähden todella helppo. Kolme neljästä kerroksesta neulotaan normaalisti oikein tai nurin, ja vain joka neljännellä kerroksella tehdään taikoja siten, että kuviosta tulee halutunlainen. Tämä osoittautui niin helpoksi neuleeksi, että se kulki mukana monessa kesäreissussa ja edistyi varsin joutuisasti.

Minulle haastavin vaihe on ilman muuta valmiin työn viimeistely. Tällä kertaa oli niin paljon intoa, että langanpäätkin tuli pääteltyä samantien. Mutta pingottaminen odotti oman aikansa ennen kuin sain tartuttua tuumasta toimeen. Mutta sekin oli nyt mieluisaa, kun pääsi kokeilemaan pingoittamista raudoilla. Se tuottikin varsin suoran ja kauniisti pitsin avaavan lopputuloksen. Tyytyväinen olen mä!

Vielä en ihan osaa kuvitella, millaiseen tilaisuuteen laittaisin tuon huivin päälle. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että olen prosessineuloja enkä projektineuloja, kun työt saattavat jäävät viimeistelyä vaille valmiiksi koriin odottamaan kuuta nousevaa. Minusta on vaan niin ihanaa suunnitella ja neuloa näitä töitä. Serkkulikan kanssa olikin juuri puhetta, että käsitöissä on ihan parasta niiden tekeminen. Just niin, niin onkin! Seuraava pitsihuivikin on jo puikoilla, joten eiköhän tästä putkesta jotain aikanaan taas putkahda uloskin.

Feather and Fan Exercise
Langat: Novita Säde ja Drops Kid-Silk
Menekki: 370g
Puikot: 6,0mm cubics-pyöröt
Ohje: Feather and Fan -mallineule soveltaen
Tehty: kesä-heinäkuussa 2017

This feather and fan shawl was knit very quickly. I made this with two yarns which included mostly unnatural fibers, but also a little bit of silk. Another yarn included sequins and thus bling, bling effect could not be avoided. 

Hyvää äitienpäivää!

Tämä kirjoitus olisi pitänyt tehdä jo maaliskuussa. Aloitin heti joulun jälkeen huivin tekoa Novitan Huurre-langasta, joka oli minulle uusi tuttavuus. Yleensä en tartu tekokuitulankoihin, mutta luonnon materiaaleista en ole löytänyt yhtä hyvää väriskaalaa, joten menköön nyt tällä kertaa. Toinen syy lankaan oli kaunis malli, jonka löysin Novita:lta (ks. kuva).

Pitsineulehuivi Novita Huurre.
Lähde: Novitaknits.com

Huivi tehdään alhaalta ylöspäin. Nautin suunnattomasti alaneliön tekemisestä, mutta kun päästiin sivun kolmioihin, innostus lopahti. Minun oli vaikea uskoa, että mytystäni voisi tulla kaunis huivi, joten työ vain alkoi jäädä muiden jalkoihin. Tuolla se makaa UFO:na (unfinished object) edelleen. Tämä malli jäi nyt kesken, joten täytyi löytää toinen ohje.

Aloitus niskasta keskeltä

Hetken päästä availin jo uutta kerää, josta aloin tehdä juuri toisesta langasta tekemääni Revontulihuivia. Huivi on julkaistu aikanaan suomalaisessa Ulla-nettineulelehdessä, ja ohje on ollut hyvin suosittu. Siinähän on monta nerokasta juttua. Kun pääsee jutun juonesta kiinni, ei tarvitse lukea ohjetta jatkuvasti, vaan voi tehdä neuletta missä vaan. Työ myös nopeutuu, mitä pidemmälle päästään, kun sileän neuleen osuus lisääntyy. Uuden työn aloittamisen myötä kävi kuitenkin niin, että tavoittelemani deadline ehti jo tulla ja mennä. Tästä ei siis tullut äidilleni syntymäpäivälahjaa, mutta onneksi äitienpäivä seuraa kohta perässä.

Revontulen sektoreita

Huivin teko oli niin mukavaa. Välillä tuntui, etten edes malta tehdä sitä, kun se eteni jouheasti. Kun sain tehtyä yhden kerän, huivi oli mielestäni liian pieni, joten tein työhön pari ylimääräistä kerroskokonaisuutta, koska halusin siitä suuremman. Aikataulukin meni aika nappiin. Tein päättelykerroksen äitienpäivää edeltävänä perjantaina, ja pingottelin huivin yötä vasten. Lauantai-iltana huivi oli jo ihan kuiva, joten sain pääteltyä kaksi vaivaista langanpäätä. Jos ei olisi deadline pukannut, niin pingotus ja päättely odottaisivat varmaan edelleen. Mutta huivi on nyt valmis ja odottaa saajaansa lahjakassissa.




Huivi äidille
Lanka: Novita Huurre (n. 175g)
   Puikko: Knit pro pyörö 5,5 mm
Ohje: Revontuli
Koko: 180*90 cm
Tehty: keväällä 2016

This is a scarf for my mom. It is not the pattern I started at first, but it is Revontuli-scarf, which I had just made from another yarn. I find the pattern genious, as you do not need to follow it all the time once you get the hang of it. So here it is, just on time for mother's day, although the initial plan was to make it for my mom's birthday. Well, life is..

Mahdoton tehtävä - huivin evoluutio

Tehtävä: Tee oranssille lyhythihaiselle silkkimekolle jonkunlainen näyttävä ja lämmittävä huivi.

Versio 1: Hanki Hjertegarn Kunstgarn lankaa ja virkkaa siitä Makosharkin (ks. Ravelry) versio "South Bay Shawl" / "Mother of the Bride" huivista. Tavoitteena on täydellinen "färsaarelainen huivi", jossa olkapäillä on sellaiset muotolaskokset, että huivi pysyy kivasti paikoillaan ja malli on selvästi istuvampi kuin pelkkä kolmiohuivi. Tikuttele menemään nelosen koukulla mallia parisataa grammaa. Tulos: Färsaarelaisilla on ilmeisesti isot lapaluut, koska myös lapaluiden kohdalle tuli niin isot laskokset (=pussit), että ne eivät taida kadota pingotuksessa. Lisäksi langan värit alkoivat tuntua liian intensiivisiltä ja erityisesti langan kylmät värisävyt nostivat kylmiä väreitä selkäpiissä. Ratkaisu: Laita Kunstgarnin rinnalle joku toinen lanka, jossa on lämmin värisävy. Piirrä itse uusi mallikuvio ilman lapaluupusseja.




Huivi: versio1

Versio 2: Yhdistä Kunstgarn Novita Rose lankaan. Tee vuorotellen yksi rivi mallista kummallakin langalla. Tulos: Lankojen vahvuusero on liian suuri, joten lopputulos ei ole hyvä. Ratkaisu: Virkkaa molemmat langat rinnakkain.

Huivi: versio 2

Versio 3: Yhdistä langat ja käytä niitä rinnakkain. Virkkaa pikkuhuivi uudella piirroksella. Tulos: Yhdessä virkattuna langat ovat liian paksut. Ratkaisu: Etsi joku kudottava malli, jolla samalla lankayhdistelmällä tulee ohuempaa jälkeä.

Huivi: versio 4

Versio 4: Kudo Revontulihuivi käyttäen lankoja yhdessä rinnakkain. Tulos: Revontuli oli mallina kiva tuttavuus ja syntyihän siitä yhdenlainen harjoituskappale, mutta langat loppuivat hieman kesken. Lisäksi Rosen pistelevyys alkoi harmittamaan, joten se olisi parempi korvata jollain muulla lopullisessa versiossa. Huivi jäi näin ollen päättelemättä ja pingoittamatta, kun en tiedä, onko sille mitään käyttöä. Ratkaisu: Etsi joku hieman vähemmän särmikäs väri ja pehmeämpi lanka Novita Rosen tilalle ja osta lisää Kunstgarnia.

Huivi: versio 4

Versio 5: Osta loput lähilankakaupasta löytyvät Kunstgarn:t (2 kerää) ja etsi sen rinnalle joku toinen pörröinen lanka. Tulos: Toista lankaa ei ole vielä löytynyt, joten ratkaisu jää nähtäväksi. Visio on kuitenkin vahva ja se ei kuole!

Odotan mielenkiinnolla, milloin saan sanoa, että tehtävä suoritettu. Toistaiseksi tämä on ollut mahdoton tehtävä. Onko sinulla tullut vastaan mahdottomia tehtäviä ja miten olet ne ratkaissut?

The mission is to create a nice shawl to be worn together with an orange silky dress. So far I have only succeeded in practising the completion of this mission, as every version has lead to an unsatisfactory result. Maybe it is better to let this mission wait for a while for a new inspiration and yarns. So far it has really been a mission impossible. But the vision is clear and therefore it makes sense to reach for it. Have you come accross crafts, which are difficult to implement? What kind of solutions you have made?