Kanervateltta, UGH!

Tästä projektista tuli valmistuttuaan Ravelryn mielestä UGH! Se kertonee paljon tunnelmista työn valmistuttua. Tähtäsin Dropsin ilmaisohjeella leveään ja rentoon paitaan, mutta ohjeen mukaan tehtynä siitä tuli niin lyhyt, että purkuun menee, vaikka olin jo työtä tehdessä paikannut epäilystäni muutamalla ylimääräisellä rivillä. Olisi pitänyt luottaa omaan intuitioon eikä mallista otettuun kuvaan, jossa paita yltää komeasti vesirajan alle.

Kanervateltta

Langat: BBB Alpaca 70

Menekki: 530g

Puikot: 8,0mm cubics

Ohje: Drops The Big Easy

Tehty: lokakuussa 2017

Pari omaakin virhettä tuli tehtyä. Otin työhön paksun alpakkalangan, kun ohjeessa oli käytetty ohutta mohairia, joka olisi varmasti laskeutunut paremmin. Paksu alpakka kun jököttää suurin piirtein siinä, mihin asentoon olet sen laskenut. Toinen virhe oli tehdä työ puseroksi ponchon sijaan. Ohjeen mukaan sivut olisi pitänyt jättää auki, joka olisi antanut torso-osalle enemmän liikkumavaraa, mutta minäpä näppäränä tyttönä neuloin tuon osan pyörönä, kun kerran pusero oli mielessä.

Tykkäsin kuitenkin kovasti käyttämästäni langasta ja kauluksesta. Lanka menee siis purkuun ja pääsee uudeksi neuleeksi toivottavasti mahdollisimman pian. Sen verran viileitä kelejä on jo ollut, että pari kertaa on tehnyt mieli laittaa keskeneräinenkin tekele päälle. Sen verran mukavalta on tuntunut. Mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee. Ja pakko tullakin. Täytyyhän Tour de Sweater -haasteeseen saada jotain kunnollista aikaan. Haasteesta löytyy lisätietoja Ravelrystä.


This sweater was no success. It became absolutely too wide and too short. I was aiming at a wide and relaxed sweater but there is always a limit to how wide a sweater can be even on a XL body. So there will a second attempt with the same alpaca yarn, which is such a pleasure.

Tikkuri-paitaa pukkaa

Jo vuosi sitten aloitin tämän mieluisan projektin, josta valmistui synttärilahja 50-vuotiaalle veljelleni. Kotiseutumme on lähellä Oulua, joten veri veti tekemään Hailuodon paidan eli ns. tikkuripaidan. Nimi tulee kai siitä, että paitoja on alunperin neulottu (tai kudottu kuten meillä päin sanottiin) sukkapuikoilla eli tikuilla, joten paidasta tuli täten tikkuripaita. Tämän tarinan todenperäisyys pitäisi tarkistaa, mutta tällainen mielikuva itselle on jäänyt.

Tikkuripaita

Langat: Gjestal Maija

Menekki: 705g

Puikot: 3,0 ja 3,5mm pyöröt

Ohje: Novita

Tehty: lokakuu 2016 - lokakuu 2017

Ohjeeksi otin helposti saatavilla olevan Novitan ohjeen. Uskoin ohjeen noudattavan alkuperäistä esikuvaansa tarkasti, joten tiesin, että paita on melko löysä. Siksi uskalsin aloittaa melko isokokoiselle miehelle paidan M-koon silmukoilla siten, että kaikki pituudet noudattivat kuitenkin L-kokoisen senttimetrejä. Lopputuloksesta tuli hieman ohjetta solakampi, mikä osoittautuikin ihan oikeaksi strategiaksi.

Paita pitäisi tehdä toki suomenlampaan villasta, mutta tiesin vastaanottajan olevan sen verran kutiavaa sorttia, että nyt mentiin hieman pehmeämmällä vaihtoehdolla. Jotta vältyin suuremmilta laskutoimituksilta, valitsin langan, joka sopi käsialallani hyvin vaadittuun tiheyteen, joten langaksi valikoitui Maija-lanka. Sitä olikin suhteellisen kiva työstää, vaikka haasteellisimmissa kohdissa langan lievä halkeilutaipumus oli hieman ärsyttävää.

Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, koska paita tehtiin kuitenkin täysin saajaltaan sokkona ja se pääsi kokeiluun omistajalleen vasta, kun oli käytännössä nappeja vaille valmis. Taisipa päästä helpotuksen huokaus, kun paita osoittautui täsmälleen oikean kokoiseksi. Kauluksen osalta konsultoin lahjan saajaa, jotta kiinnityksestä tulee sellainen kuin hän toivoo. Novitan ohjeessa kaulus on ommeltu kiinteästi kaksin kerroin, mutta itse en tehnyt tätä ratkaisua, vaan kauluksen voi napit avaamalla saada vaikka kokonaan auki. Paidassa on näin hieman enemmän tuuletusmahdollisuutta, jos vaikka paita päällä tulee liian kuuma.

Saajalle on luvattu, että paidasta tehdään vielä toinen versio, jos lanka on vieläkin liian kutiavaa tai käytössä ilmenee joku muu ongelma, joka vaatii korjausta. Työ oli kyllä niin mieluinen, että sen tekee ihan ilolla toiseenkin kertaan. Paidan yksinkertaiset, osin virkatut somistukset ovat vertaansa vailla. Etuosaa koristaa muusta neuleesta eroava miehusta, selässä on erottuvat lisäykset, hihoissa kivat kavennukset ja olkapäillä virkatut, ryhtiä antavat tukikaistaleet. Ei ihme, että tämä paita pitää pintansa yhtenä Suomen tunnetuimmista perinneneuleista. Minun osaltani tämä on samalla pieni panostus Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen, kun Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Paita toimi oikein hyvänä lämmittelyharjoituksena kolmen suomalaisen podcastaajan (Hippusia, mewii ja Neulo-Kerppa) "Tour de Sweater" -haasteeseen. Haasteessa on tavoitteena neuloa kuuden kuukauden aikana (lokakuu 2017 - maaliskuu 2018) kuusi paitaa eli yksi kuukaudessa. Tikkuripaita antoi hyvin osviittaa omista mahdollisuuksistani (lähellä nollaa!) päästä tähän tavoitteeseen, mutta onhan koko ajatus sen verran järjetön, että kyllähän tuossa haasteessa pitää olla mukana. Tarkemmat tiedot löytyvät järjestäjien podcasteista sekä Ravelryyn varta vasten perustetusta ryhmästä.


This traditional Finnish pullover is called "tikkuripaita". It is originated from the island of Hailuoto near Oulu. Hailuoto is an exceptional place with sandy beaches and extraordinary nature. Making this pullover took me almost an year, but it was such a pleasure. The pullover has many simple but nice details (front, back, sleeves and shoulders), which I enjoy very much. Unfortunately this version is not made with Finnish wool, as it tends to be a bit itchy. The pullover is a birthday present to my brother, and he tends to be sensitive to wool and thus I selected hopefully somewhat softer yarn. I am extremely happy with the project and can easily imagine making another like this in the future. This time this pullover is also my contribution to the Finnish 100-years celebration, as Finland celebrates the 100th anniversary of independence this year.