Ihanalle neidille

Lähisukuun on ilmestynyt yksi jäsen lisää, kun kummipoika on löytänyt itselleen mielitietyn. Oikein kiva likka onkin. Katson hänet jo niin osaksi perhettä, että kun joulu lähestyi, tuli ajatus, että mitähän kivaa sitä osaisi tehdä teinille joululahjaksi. No, rehellisyyden nimissä tämä meni myös niin päin, että näin ihanan huppuhuivin mallin Novitan lehdessä (kevät 2014, nykyisin myös Novitan nettisivut) ja piti keksiä, kenelle tuo luomus sopisi. Ihan ensimmäisenä tuli tämä neiti mieleen, joten ei muuta kuin ajatusta kehittelemään.

Kenelle tämän voisi tehdä?

Alkuperäinen ohje oli tehty Novita Hile-langalle, mutta langan koostumus (villaa vain 20%) ja kaupoissa näkemäni värit eivät ollenkaan sävähdyttäneet. Lämmintä sen olla pitää, jos kerran tuommoista mallia lähdetään miettimään. Paksua, villaista ja lämmittävää.

Kehittelyprosessista tulikin aika pitkä, kun en millään meinannut keksiä, millaisen langan laitan Hileen tilalle. Löysin sitten täysvillaisen ja vesipestävän Novita Wool:n harmaana, joten tartuin tähän vaihtoehtoon, vaikka langan vahvuus ei vastannut ollenkaan sitä, mitä piti. Langan suosituspuikko oli 3,5mm, joten sittenpä tuli tenkkapoo, miten sovittaisin langan ohjeeseen. Ensin piirsin mallista oman version, mutta alkuperäinen kiehtoi niin paljon, että siihen oli palattava. Loppujen lopuksi kokeilujen jälkeen aloin kutoa työtä 6mm pyöröpuikolla kolminkertaisella langalla eli kuudesta kerästä yhtä aikaa, kun molemmat huivin päät kudottiin yhtä aikaa. Ensin se tuntui akrobatialta, mutta ei siinä hetken päästä ollut mitään ihmeellistä. Tässä auttavat taivaalliset kässäkorini, joihin voisinkin palata jossain toisessa postauksessa.

Ohjeessa on palmikkoa, hunajakennoa ja kierrettyjä silmukoita, joten hieman hirvitti ryhtyä toimeen, kun en ole palmikoitakaan pitkään aikaan neulonut. Muutaman rivin jälkeen malli oli kuitenkin jo korvien välissä, ja tekeminen alkoi sujua ilman ohjetta. Villa neuloutui tosi ihanasti, vaikka sitä olikin kolme lankaa yhdessä. Ehkä se taika oli taas koivuisissa pyöröpuikoissa, joilla on hyvä pistellä menemään.

Huppuosan helmineule lähes valmiina

Pingottelin työn ja päättelin langat, joka oli kiva urakka (not!). Jokaisessa langanvaihdossa on 6 langanpäätä, jotka piti hävittää jonnekin paksun tekeleen uumeniin. Lopullisesta työstä saattaakin sojottaa kaikenlaisia langanpäitä. Arvoin vielä kovasti, laitanko huiviin hapsut vai en. Moni oli sitä vastaan, mutta kun kummipoika arveli, että hapsut olisivat hyvät, niin ne tietenkin laitettiin. Ja voila, yksi kappale huppuhuivia oli valmis. Voi kun Novita Wool:ia saisi vielä. Tekisin toisenkin huivin tästä samasta materiaalista.




Huppuhuivi 
Lanka: Novita Wool (720g ilman hapsuja)
  Puikko: 6 mm 60cm koivuinen pyörö
 Ohjeet: Novita kevät 2014
Tehty: 11-12/2015



Kun huivi matkasi joulun päätyttyä satojen kilometrien päähän, pyysin vielä jälkikäteen kommenttia ja kuvia huivista. Minulle on väitetty, että huivia on pidetty ja että siitä on tykättykin. Sain kuviakin, jossa huivi on oikean omistajansa yllä. Kun kuvassa oli huivin lisäksi leveä hymy, niin kutojakin on onnellinen. Teini ei taida tietää, että hymyssä piilee on vaara, että tonttu-täti kutoo vielä jotain joskus toistekin.

Huivi ja hymy yhdessä

I saw a beautiful scarf with a hood in Novita's magazine. The first idea was that I need to knit that but had no idea to knit it for. The picture in the magazine reminded me of by godson's girlfriend, who would make a perfect victim for my knitting addiction. I was not happy with the yarn selected for the pattern. So I needed to think and search for a while before finding a solution with a much thinner yarn, which I used threefold for the pattern. As both of the long ends were knitted at the same time, there were six skeins involved in the process. That was not a problem with the assistance of my handy knitting baskets. I am quite happy with the piece, which is now presented by a smiling owner in the pictures. If anything that makes the knitting aunt happy.