Kun kirjan kannessa on hyvä näyttelijä (Reese Witherspoon) aivan liian iso rinkka selässään, on pakko pysähtyä katsomaan tarkemmin, mistä on kyse. Kannessa kehutaan myös, että kirja on ollut New York Times:n #1 ja että siitä on tehty elokuva. No, kai on tehty elokuva, kun tunnettu näyttelijä on pokkarin kannessa. Nainen vaeltamassa on sellainen mielikuva, jota on vaikea ohittaa. Kun kirjan nimi on vielä Villi Vaellus, niin opushan tarttui käteen ja lähti luettavien pinoon.
Kirjan kirjoittaja Cheryl Strayed ei ole alunperin ollut nimeltään Strayed (suom. eksynyt, harhautunut, karannut), vaan on vaihtanut nimensä myöhemmin elämänsä varrella. Kirja on omaelämäkerrallinen, joten kirja kertoo Cherylin omasta vaelluksesta hänen kulkiessaan vaativaa, linnuntietä yli 1600 kilometriä pitkää vaellusreittiä USAn länsiosassa. Takaumien avulla käymme läpi Cherylin aiempaa elämää, josta ei ole puuttunut miehiä, väkivaltaa, viinaa ja huumeita. Vaellus on naisen tapa etsiä itseään ja miettiä sekä mennyttä että tulevaa elämäänsä.
Kirja oli helppoa, mutta ei aina niin kivaa luettavaa. Olen lukenut, että joidenkin ihmisten mielestä vaelluksesta ja sen aikana koetusta luonnosta kirjoitetut pätkät ovat pitkästyttäviä, mutta minä en kokenut näin. Minulle tarina vaelluksesta olisi riittänyt, mutta henkilölle itselleen se kasvun paikka, jota hän kaipasi, oli tietysti oleellinen. Kun kertomus perustuu todelliseen henkilöön, niin on jännä lukea, millaisiin ponnistuksiin ihminen ryhtyy etsiessään itseään. Kirja ei minusta ollut mikään kaunokirjallinen mestariteos, mutta hyvää luettavaa silti. Seuraavaksi pitäisi joko katsoa elokuva tai etsiä alkuperäisteos riippuen siitä, haluaako syventää kirjan elämystä vai latistaa osan yksityiskohdista näkymättömiin.
The book Wild: from Lost to Found on the Pacific Crest Trail by Cheryl Strayed caught my attention as Reese Wetherspoon is standing on the book cover with a huge backpack. It is a story of a lost woman finding herself during a long trail. And like someone said it is not a Cinderella story at all. On the contrary it was too rough for me at times, not due to the stories from the trail but from her (true) life before that. The story of the trail experience would have been enough for me.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Haluan varmistaa, että yksikään kommentti ei jää minulta lukematta, joten kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
Kiitos kommentista ja kärsivällisyydestä!