Heijastusta

Tämä syksy on todellakin ollut harvinaisen pimeä. Lunta on saatu pariin otteeseen vain pariksi päiväksi kerrallaan, mutta muuten on oltu kuin mustassa aukossa. Kaikki valo katoaa johonkin mustaan reikään. Sen verran hirvittää tuolla pimeässä liikkuvat tummiin pukeutuvat hahmot, että piti alkaa hahmotella itselle ja koiralle parempia heijastimia. Koiran hihnassa ollut heijastinlangan jämäviritys oli kulahtanut semmoiseksi, että se oli parasta vaan leikata irti. Hankin heijastinnauhaa, josta virkkasin uuden virityksen. Taittelin heijastinnauhan heijastinpuoli ulospäin ja virkkailin menemään vapaalla tyylillä. Nyt meidän pitäisi näkyä paremmin!

Yllätyksenä tuli virityksen paino. Vaikka heijastinta ei ole kuin runsaat kymmenen senttiä, sen paino tuntuu selvästi remmissä. Alunperin mietin, että laittaisin lähemmäs koiraa toisen pätkän, mutta se nyt jäi vielä mietintään, kun tuostakin tuli selvästi tuntuva painon lisäys remmiin. Mutta pääasia on, että näymme selvästi aiempaa paremmin!

Täällä on näkynyt jo paljon tonttuja. Tämän perusteella voisi olettaa, että jotain julkaistavaa tulee ensi viikon jälkeen. Aivan toimettomana ei ole sentään oltu. Jotkut ovat jo saaneet lahjankin. Saadaankohan me muut mitään...

Finally it is so clear to me: now me and the dog will be more visible than before. The old self-made-thing had to be removed as it was all worn out. This new also-a-self-made-thing is a bit heavy, but that is the compromize for being visible. BTW, after next week it may be that some other items can be presented here, too. One member of the family has got a present already. Let's see if the rest of us get anything...